2022-imi maalaarutit 187-it tiguneqarput 2023-imilu 211-it tiguneqarlutik taakkulu ilinniagqassuseq tunngavigalugu peqqinnissakkut sullinneqarneq, kiffartuussineq, taarsiiffigineqarnissaq imal. taakku
pingasut akuleriit pillugit maalaarutinut agguataarsimapput. Tamaalillutik 2022-imiit 2023-imut maalaarutit innuttasut amerlassusaannut sanilliullugit amerleriarput.
2024-imi februaarip ulluisa aallaqqaataanni maalaarutit 2022-imeersut tamarmik Nunatsiinni Nakorsaaneqarfimmit naliliivigineqareerput suliarinnittussanullu allanut innersuunneqareerlutik, maalaarutilli 2023-imeersut 51-it suli naammassineqaratik. Piffissami naatsorsuiffimmi tamatumani (1. februar 2024) peqqinnissakkut sullinneqarneq pillugu maalaarutit 2022-imeersut 2023-imeersullu 164-it, Danmarkimi Napparsimasut Maalaarutaaannut Aqutsisoqarfimmut (STPK) nassiunneqarsimapput. Taakkunannga 26 pisoqalisimasutut naliliivigineqarput pingasullu allamik patsiseqartumik itigartitaallutik. Nuna tamakkerlugu peqqinnissakkut sullinneqarneq pillugu 2022-imi 2023-imilu maalaarutit katillugit 84-it aalajangiivigineqqarput, taakkunannga 60-it Peqqinnissaqarfiup sinerissami qitiusumik immikkoortuini nakorsartinnermut tunngasuupput 24-illu Dronning Ingridip Napparsimmavissuani nakorsartinnermut tunngasuullutik.
Peqqinnissakkut sullinneqarneq pillugu maalaarutini 84-iusuni Danmarkimi Napparsimasut Maalaarutaannik Aalajangiisartunit naliliivigineqartuni 17-ini isornartorsiuisoqarpoq (20,2 %). Maalaarutini aalajangiivigisani 24-ini Dronning Ingridip Napparsimmavissuani nakorsartinnermut tunngasuni ataasiinnarmi isornartorsiuisoqarpoq. Ukiuni pineqartuni taakkunani marlunni maalaarutit aalajangiivigineqartut sinnerini, 60-ini Peqqinnissaqarfiup sinerissami qitiusumik immikkoortuini nakorsartinnermut tunngasuni, amerlanerit Peqqinnissaqarfik Diskomeersuupput ikinnerillu Peqqinnissaqarfik Kujataaneerlutik.
Peqqinnissakkut sullinneqarnermi maalaarutit amerlanersaat ”nukinnut saanernullu” tunngassuteqarput tulliullutik ”nerisat arroriartortarfii” kiisalu ”arnat kinguaassiuutaat”, tamanna maalaarutit amerlanersaasa Dronning Ingridip Napparsimmavissuani nakorsartinnermut tunngasut saanernut naggussanullu arnallu ilumikkut nappaataannut tunngasuunerannut naapertuuppoq.
Maalaaruteqartut amerlanersaat 30-it 35-illu kiisalu 60-it 65-illu akornanni ukioqarput. Maalaarutit katillugit 46-it 20-it inorlugit ukiulinnut tunngassuteqarput, taakkunannga 41-it meeqqanut tunngasuullutik. Maalaarutinit 41-init meeqqanut tunngasunit marluk isornartorsiuinermik kinguneqarput. Maalaarutit taakku Dronning Ingridip Napparsimmavissuani immikkut ilisimasalinnit nakorsarneqarnermut tunngassuteqanngillat.
2018-imiit 2019-imut maalaarutit amerleriangaatsiarput tamatumalu kingorna 2022-ip tungaanut amerliartuinnarlutik- ilaatigut allaffissornikkut ingerlatsinermik allannguinerup kingunerisaanik- ukiup siulianut sanilliullugit marloriaatinngorlutik.
2022-imi 2023-imilu maalaarutini aalajangiivigineqartuni arlalinni kukkusumik naliliisoqarsimaneranut, kukkusumik nakorsaasoqarsimaneranut imal. kukkusumik nakorsaasiisoqarsimaneranut isornartorsiuisoqarpoq. Maalaarutini aalajangiivigisani nakorsaanerup ingerlanneqartup napparsimasumut aarlerinaateqarneranik isornartorsiuisoqarneranut assersuutissaqarportaaq. Maalaarutit isornartorsiunermik kinguneqartut amerlasuut, peqqinnissakkut sullissisup nammineq piginnaasaqarfimminut killissaminullu ilisimaarinninneranut tunngassuteqarput – tamatumunngalu ilaapput nakorsamik isumasiuinerit imal. nakorsamut immikkut ilisimasalimmut innersuussinerit. Maalaarutini isornartorsiuinermik kinguneqartuni, naammanngitsumik allattugaatinut nalunaarsuisarneq imal. nalunaarsuisimannginneq, nalinginnaasut ilagaat. Maalaarutini marlunni nipangiussisussaatitaanermik unioqqutitsineq paasissutisseereerlunilu akuersitsitsisimannginneq pillugu isornartorsiuisoqarpoq.