Sakialluut (TB) nunatsinni suli atugaaqaaq. Nunatsinni nappaammik suussusersiniaaneq tappiorannartumik suussuserseriaaseq PCR atorlugu aamma/imal. Danmarkimi Statens Seruminstituttimi aamma/imal. nalinginnaasumik misissuinermi paasisat tunngavigalugit, ingerlanneqarpoq.
2022-imi 58-it tunillatsissimapput (innuttaasut 100.000-iuppata 103-jullutik) Peqqinnissaqarfik Diskomi amerlanerungaatsiarlutik peqqinnissaqarfik Qeqqanilu ikinnerpaallutik. Arfinillit siornatigut TB-mik nappaateqareersimapput. 58-init 50-it (86 %) sakiallupput (puammikkut TB-mik nappaateqarput). 58-init 56-it (91 %) qisii- tappiorannartui misissorsinnaajumallugit amerliartortinneqartussanngorlugit Statens Seruminstituttimut nassiunneqarput, taakkunanngalu 63 %-it TB-ip tappiorannartuanik nassaarfiullutik. Ukiut qulit ingerlaneranni nappaat Peqqinnissaqarfik Kujataani atugaanerpaavoq Peqqinnissaqarfik Avannaanilu atugaannginnerpaalluni.
2022-imi TB-mik nappaateqalersut marlunnik pingajorarterutaasa missaat angutaapput. Nappaataat suussusersisat amerlanersaat 30-it 35-illu- kiisalu 55-it 60-illu akornanni ukioqarput. 45-it 50-illu akornanni ukiulinni TB-mik nappaatilinnik naammattoorsisoqanngilaq. Nappaatip ukioqatigiiaani assigiinngitsuni suiaassutsillu akornanni siaruaanneranut assigiinngissutsit, inooriaatsikkut, pissutsikkut inoqatinullu attaveqariaatsikkut assigiinngissuteqarnermik nassuiarneqarsinnaassapput.
TB ukiuni arlalinni uninngasinnaavoq inuunerulli ilaani kingusinnerusukkut nappaatigineqalersinnaalluni. TB-p tappiorannartullit sulili nappaammut ersiuteqanngitsut kisitsisaatigineqanngillat. 2022-imi inuit 216-it uninngagallartumik tappiorannartoqarnerat suussusersineqarpoq. Inuit 27-it nappatsaaliniarlugit nakorsarneqarput – taakkunannga meeqqat minnerit tunillatsissimasunut qanimut attaveqarsimasut, uninngagallartumik TB-qarnerallu uppernarsineqanngitsut tallimaallutik.
Allakkiaq uani atuaruk