Nunarsuaq tamakkerlugu TB-mut uullorititaasoq 24 marts

Marsip ulluisa 24-at nunarsuaq tamakkerlugu TB-mut ullorititaavoq, nunarsuaq tamakerlugu peqqinnissaq pillugu kattuffissuup WHOp nunat tamarmik ataatsimoorlutik TB-mik akiuiniarnissaannik kajumissaarinera. Nunatsinnissaaq ulloq malunnartinniarneqassaaq.

Ukiuni qulikkaani kingullerni nunarsuaq tamakkerlugu TB-mik akiuiniarneq annertuumik angusaqarfiuvoq. Taamaakkaluaq nappaat suli nappaatit tuniluuttut toqumik kinguneqartartut akornanni qaffasinnerpaatut inissisimavoq. Ullormut inuit 4.500-it missaasa TB toqqutigisaraat WHOmit naatsorsuutigineqarpoq. 2017-imi inuit 10,4 millionit TB-mik napparsimalerput. Tamatuma peqatigisaanik TB nakorsaatinik nalinginnaasunik nakorsarneqarsinnaanngitsoq unammillernarsiartorpoq. 

Nunarsuup TB-mik nappaateqarfiujunnaarnissaa anguniarlugu aqutsisoqarnissaata pingaaruteqassusaa WHO-p ukioq manna qitiutippaa. Tamanna inuit tamarmik politikkimik suliallit, suliniaqatigiiffiit pisortanut attuumassuteqanngitsut (NGO) TB-millu nappaatillit ataatsimoorlutik TB-mik pitsaaliinissamik akiuinissamillu pimoorissisinnaanissaat atituumik eqqarsaatigineqassaaq.

Kalaallit Nunaanni TB-mik akiuiniarnermi iliuusissatut siunniussat nutaanerpaat 2017-imiit 2021-mut atuuttussat suliaralugit aallartippagut. Tamatumani 2050 nallertinnagu TB-p nappaatigineerunnissaa 2025- ilu nallertinnagu TB-mik nappaateqalersartut innuttaasut 100.000-iuppata 72-inngorlugit affaannanngortinnissaat anguniagaavoq.  2017-imi innuttaasut 100.000-iuppata 107-iupput. Iliuusissatut siunniussap angunissaa aqutsinikkut toqqammaveqarnissamik, suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnermik peqqinnissaqarfimmillu ingerlalluartumik piumasaqaatitaqarpoq.

Ukioq manna, nuna tamakkerlugu qitiusumik immikkoortuni tamani TB-mik immikkut ilisimasalinnik peqqissaasoqalernikkut TB-mut tunngatillugu sulinerup aaqqissuussaanera peqqinnissaqarfiup pitsanngorsaavigaa. Taakku nuna tamakkerlugu TB pillugu suleqatigiit najukkanilu TB-mik nappaatillit pingaarnertut attavii suleqatigalugit  TB pillugu anguniagassatut siunniussat piviusunngortissavaat.  

Peqqinnissaqarfiulli kisimi nappaat pitsaaliorsinnaanagulu akiorsinnaanngilaa. Nappaat inuttut- inuuniarnermilu atukkanut ilaatigut inigisamut imeqarnermut kuuffeqarnermullu attuumassuteqartuummat taamammallu nakorsaanikkuinnaq ajornartorsiutaanngimmat, suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissaq aalajangiisuuvortaaaq.

Kikkulluunniit TB-mik nappaateqalersinnaapput inuilli TB-mik tunillatsinnissamut nappaateqalernissamullu immikkut navianartorsiortut kikkuunerisa paasinissaa pingaaruteqarpoq. Tamanna Kalaallit Nunaanni iliuusissatut siunniussanut ilaavoq. Taamaammat siunissami isertitsivinniittunut Allorfimmilu katsorsartittunut TB-mut misissortinnissaq neqeroorutaassaaq. Tamatuma saniatigut inunnik immikkut navianartorsiortunik kinaassusersiniartuarnissaq siunertaralugu inuiaqatigiinni susassaqartunik naapertuuttunik suleqatigiinnermik inerisaasoqassaaq.

Innuttaasutut nappaammut TBmut ersiutit ilisimaarinissaat takkulu misigigaanni peqqinnissaqarfimmut saaffiginninnissaq pingaaruteqarportaaq. Taamaammat nittartakkamut www.tuberkulose.gl -imut iserlutit nappaammut ersiutinut tunngasut atuakkit TB-lu pillugu nalorsitsaarinermi peqataallutit.

Marsip ulluisa 24-anni nal. 16 nalorsitsaarinermi eqquisut akornanni makitsisoqassaaq. Tamatuma saniatigut TB-mut ullorititaasumi imal. tamatuma missaani illoqarfinni assigiinngitsuni TB-mik nappaatilinnut pingaarnertut attaviusunik nappaammut ersiutinik oqaluttuartunik najukkamilu unammisitsisuusunik naapitsisinnaavutit. Aaqqissuussinerit taakku najukkani allagarsiissutaassapput.