Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup suliassai:
- Peqqissutsimut Naalakkersuisumut, politikkerinut inuiaqatigiinnullu siunnersuisuuvoq
- TB-ip atugaaneranik, iliuuseqarnernik angusanillu nakkutilliissuvoq
- pitsaaliuinermut paasititsiniaanernullu atatillugu- ilaatigut innuttaasut ilisimaarinnilersinniarlugit peqqinnartumillu inuunissamik ujartuinerup pitsanngortinnissaanik -taamaaliornikkut TB-mut ersiuteqarnermi kingusissukkut saaffiginnittarnerup annikillisinnissaanik -siunertalinnik suliaqarpoq
- peqqinnissaq pillugu ilinniutinik suliaqarpoq
- peqqinnissakkut sullissisunut ilinniarsimasunut ilinniartitsissutissanik inerisaaneq ilinniartitsineq pikkorissaanerillu suliarai
- qarasaasiakkut TB pillugu paasissutissanik toqqorsivimmut TB-mik nappaatilinnik nalunaarutiginninnermut atortartumut akisussaasuuvoq
- Pisortaqarfiit suliffeqarfiillu pisortanit ingerlanneqartut akimorlugit ajornartorsiutit ilinniagaqassuseq tunngavigalugu isumaginninnerup peqqinnissallu akornanni akerleriit naapiffianniittut qitiutillugit suleqatigiinnermik tapersersuivoq
- Nunarsuaq tamakkerlugu kattuffinnik suleqatigiinnillu World Health organization (WHO), European Centre for Disease and Control (ECDC) International Circumpolar Surveillance-imullu (ICS) attuumassulitinnik suleqateqarpoq.
TB pillugu annertunerusumik paasisaqarusuppit?
Taava attavik una malittariuk: www.tuberkulose.gl
TB- akiorniarlugu iliuusissatut siunniussat nutaat uani atuakkit
2016-imi aasakkut Kalaallit Nunaat TB-mik immikkut ilisimasalinnit suleqatigiinnit WHO-mit, Dansk Lunge Foreningimit Statens Serums Institutimiillu aallartitanit tikeraarneqarpoq. Taakku innersuussutaat uani atuarsinnaavatit.