Paaqqutarinnittunut suliffeqarfinnullu innersuussutit

Innersuussutit utoqqaat illuini aamma utoqqaat najugaqarfiini sulisunut sammititaapput matumani pineqarput kommunini innuttaasut/najugallit COVID-19-imik tunillatsissimasunik pasitsaanneqarsimasunilluunniit passussinermut katsorsaanermullu atatillugu sulisut mianersornissamik maleruagassaat pissusilersortarnissaallu.

Malugiuk: Innersuussutit Statens Serum Institut-imiit innersuussutinit aallaaveqarput. Nittartagaq ingerlaavartumik nutarterneqartarpoq taamaattumik taakku nittartagaat kiisalu Nakorsaaneqarfiup nittartagaa - nun.gl atorlugu nutarterisoqartassasoq qinnutigineqarpoq.

Siunertaq
COVID-19-ip najugaqartunut sulisunullu, sulisut akornanni aamma sulisut taakkulu ilaqutaannut assaat, atortut aamma/imaluunniit sulisut atallaavi/sulinermi atisaat aqqutigalugit siammarternaveersaarnissaa.

Imarisaa PDF fil-nngorlugu aajuk

Kaammattuutit sulisut najugaqartinnissaannut neqeroorutini najugaqartunoortuupput kiisalu COVID-19-eqartoqarneranik uppernarsaasoqarsimatillugu pasitsattoqarsimatilluguluunniit sulisut kommunini innuttaasunut sullissinissaannut paaqqutarinninnissaannullu ileqqoreqqusanut maleruagassanullu tunngassuteqarlutik.

Kaammattuutit pissutsit malillugit nutarterneqartassapput, kaammattuutigineqarporlu nun.gl malinnaavigineqassasoq.

Siunertat
COVID-19-ip innuttaasunut sulisullu sulisunut allanut taakkulu ilaqutaannut assaat, atortorissaarutit sullisillu aqqutigalugit tuniluutsinnaveersaarneqarnissaa. Pilersuinermut atatillugu ajornartorsiortoqartillugu, soorlu illersuutinut atatillugu, sulisut toqqissillutik sulisinnaanissaat siunertarineqarportaaq.

Imarisaa PDF fil-nngorlugu aajuk

Siunnersuutit angerlarsimaffinni paaqqutarinnillutik peqqissaasutulluunniit sulisunut aamma kommunini COVID-19-eqartoqarneranik uppernarsaaffiusuni pasitsaassiffiusuniluunniit innuttaasunik paaqqutarinninnerni katsorsaanernullu sammitinneqarput.

Siunnersuutit pissutsit malillugit nutarterneqartassapput siunnersuutillu nun.gl-imiittut malinnaavigineqassasut siunnersuutigineqarpoq.

Siunertat
COVID-19-ip innuttaasut sulisullu sulisunut allanut taakkulu ilaqutaannut assaat, atortorissaarutit sullisillu aqqutigalugit tuniluutsinnaveersaarneqarnissaa.

Imarisaa PDF fil-nngorlugu aajuk

Innuttaasoq anersaartuutimigut aseruuttoornermut ersiuteqalersimalluni napparsimappat, una/uku ersiutaakajuttarpoq/-put:

• Nuanneq
• sukkut tamatigut iluaalliorneq
• kissarneqarneq
• panertumik quersorneq
• toqqusaatigut anniaateqarneq
• niaqorlunneq
• nukitigut anniarneq
• anernikilliorneq

Ersiutit ataasiakkaat atorlugit COVID-19-imik nappaateqarnera imaluunniit nappaateqannginnera uppernarsarsinnaanngilat.

Inuit amerlanersaat COVID-19-eqalersimasut annikitsuinnarmik ersiuteqalertarput (quersorneq, kissarneqalaarneq imaluunniit nuanneq), taakku ullut 4-6 iluanni qaangiuteriasaarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq.

Innuttaasut COVID-19-eqarnerannik pasitsaanneqarsimasut sapinngisamik namminneq angerlarsimaffimminiiginnassapput imaluunniit allatigut imminnut mattullutik, aamma ersiuteqarunnaarnerup kingorna akunnerit 48 qaangiutsinnagit inunnut allanut qanillattussanngillat.

Peqqinnissaqarfimmut sianerit innuttaasoq:

• Annikitsunik sakkortuunilluunniit ersiuteqalersimappat, soorlu:
  nalinginnaasumik iluaalliorpat, anniarpat, kissarneqarpat, anernikilliorpat il.il.
  
  Maluginiaruk innuttaasut utoqqaanerusut kissarneqarnerat tamatigut qaffasinneq ajormat.
  
  
• Ulluni arlalinni ersiuteqarsimappat
• Ersiutit ajorseriaateqarpata
• Imaluunniit qanoq iliornissat nalornissutigigukku

Coronavirusimik/COVID-19-imik sakkortuumik napparsimalernissaminnut ulorianartorsiortut eqqumaffigikkit.

• Utoqqaat 65-ileereersimasut (pingaartumik 80-it sinnerlugit ukiullit)
• Inuit imaattunik katsorsarneqarsinnaanngitsumik nappaatillit:
• Uummatip taqarsuaatigut nappaatillit (aap naqitsinerata qaffasinneranut katsorsarneqarluartunut atuutinngilaq)
• Puakkut nappaatillit, taakkununnga ilaallutik tuberkuloseqartut (sakkukitsumik katsorsarneqarluarsimasumillu astmartunut atuutinngilaq)
• Tartut sulisinnaassusiisa killeqarnerat pissutaalluni katsorsarneqarsinnaanngitsumik tartulunneq
• Katsorsarneqarsinnaanngitsumik tingukkut nappaateqarneq
• Sukkornerit 1 aamma 2, pingaartumik kingunerlutsitsisoqassappat
• Nukinni nappaateqarnerit aamma qaratsami nukinnik nappaateqarnerit aqqutigalugit quersorniarnermik ajornartorsiutillit imaluunniit anersaartuutitigut peersiniarnernik ajornartorsiutillit
• 35-40 qaangerlugit BMI-qarlutik oqimaappallaartut, matumani apeqqutaalluni allanik navianaataasinnaasunik nappaateqartoqarnersoq
• Immikkut aatsigut nappaateqarneq, matumani kingunerlutsitsinissaq navianarnerulersimappat
• Inuit akiuussutissakinnerulersimasut nappaatit makku kingunerisaannit:
• Aatsigut nappaateqarneq
• Timip atortuinik atortulertissimaneq
• Akiuussutissat sakkukinnerulersillugit katsorsaanerit, soorlu kemoterapi imaluunniit kræftip katsorsarneranut ilaasumik qinngornernik katsorsartinneq
• HIV-mik tunillatsissimasut timip illersuutaasa sunnerneqarujussuarnerannik kinguneqartut
• Meeqqat katsorsarneqarsinnaanngitsumik nappaatillit (siuliani taaneqartutuulli) imaluunniit siusinaartumik inuujaarnikkut kingunerluutillit
• Naartusut arnallu ernereernerup kingorna sapaatip akunneri marluk angullugit (mianersortoqarnissaanut tunngavigineqartoq malillugu)

Maanna naartusut naartullu immikkut ulorianartorsiortuunerannut takussutissaqanngilaq. Nappaalli nutaarluinnaq pineqarmat mianersortumik tunngaveqarnissaq aallaavigalugu naartusut ulorianartorsiortutut isiginiarneqarput.

Ataatsimut isigalugu naartusut aseruuttuukulanerusarput, tassalu anersaartuutitigut aseruuttoortarlutik, assersuutigalugu nuallullutik. Tamanna pissutigalugu naartunerup nalaani naartusut aarlerinartorsiortutut allatulli pineqassapput.

Sulisut ulorianartorsiortunut ilaasut pillugit annertunerusumik atuagaqarsinnaavutit immikkoortuni ukunani: Peqqinnissaqarfinni, inunnut isumaginnittoqarfinni utoqqarnullu sullissivinni, kiisalu 0-6 ukiulinnut ulluunerani neqerooruteqarfinni immikkut ulorianartorsiortunut ilaasut aamma Ingammik Peqqinnissaqarfinni, inunnut isumaginnittoqarfinni utoqqarnullu sullissivinni, kiisalu 0-6 ukiulinnut ulluunerani neqerooruteqarfinni sulisunut naartusunut tunngasoq.

Aamma innuttaasoq arlaatigut napparsimalerpat ajoquserpalluunniit pisarnerit malillugu peqqinnissaqarfimmut sianerit.

Eqqiluisaarnissamut siunnersuutit nalinginnaasut uku malittuaannakkit:

• Sapinngisamik qanimut attuinaveersaarit, tassunga ilanngullugu: toqqaannartumik timikkut attuineq, 2 meterit iluini kiinnamiit kiinnamut attuineq, assersuutigalugu anersaartuutiniit aniasunik attuineq, 15 minutsit sinnerlugit inimiinneq aamma napparsimasoq minnerpaamik 2 meterimiit ungasitsigalugu.
• Inuk qinnuigiuk kakkissarfimmut ataasiartakkamut imaluunniit talimi ikusianut tangajussasoq imaluunniit quersussasoq.
• Innuttaasumik imaluunniit avatangiisianik attuinerup kingorna assatit asalluakkit. Errortortarfeqanngippat kakkissarfiit qaqorsaatitallit atukkit imaluunniit assannut spritsi.
• Innuttaasoq ineeqqaminiiginnarnissaanik imaluunniit najukkaminiiginnarnissaanik allanullu qanimut attaveqannginnissaanik ikioruk.

• Innuttaasoq ineeqqaminiiginnarnissaminut imaluunniit najukkaminiiginnarnissaminut ikiortariaqarpoq. Innuttaasoq arnaq/ angut akulikitsumik alakkaruk ajunnginnersoq takuniarlugu. Innuttaasut taakku allanut akuliutsinneqassanngillat aamma nerisassaat ineeraannut / najugaannut pajugutigineqartassapput.
• Innuttaasut paasinnittaatsimikkut annikinnerulersitsisimasut (assersuutigalugu puigortunngorsimasut, ineriartornermikkut kinguarsimasut aamma qaratsamikkut
  ajoquteqalersimasut) annertunerusumik ikiorneqartariaqarput, aamma innuttaasut taakku napparsimalerpata qanoq innersut immikkut eqqumaffigisariaqarpat.
• Innuttaasut silataaniit parnaarutissanngilat. Aamma innuttaasoq ilinnit pinngitsaalineqarluni najukkaminiit anitsaalineqarsinnaanngilaq, tamanna tarnimikkut nappaatilinnik nammineersinnaajunnaarsitsineq allatigullu pinngitsaaliissummik iliuuseqarneq pillugu Inatsisartut Inatsisissaanni nr. 11-imi, 12. juni 2019-imeersumi aalajangersakkat naapertorlugit pisimanngippat. Qanoq iliussanerlutit nalorniguit pisortannut saaffiginnigit.

• Pisut ilaanni illersuutinik atuisariaqarputit innuttaasup COVID-19-eqarneranik pasitsaassisoqarsimappat. Illit nammineq innuttaasullu allat tunillatsinnginnissat/ - saat pinaveersaartinniarlugu.
• Innuttaasoq qanillissagukku ( 2 m ataallugit) assersuutigalugu kigutigissarnerani, asattornerani imaluunniit perusuersarnerani ikiorlugulu taava tullinnguuttut atussavatit:
• Aaqqatit
• Kiinnamut assiaqut
• Isinut illersuutit (isarussat illersuutit/ assiaqut)
• Qaavatigut killaliuttagaq imaluunniit saaliaqut plastikiusoq takisuunik talitalik

• Inimi arlaannik attugaqarnak innuttaasoq nalunaaruteqarfigiinnassagukku imaluunniit oqaloqatigilaarlugu. Taava 2 meterimi ungasitsigisumiittariaqarputit.
• Innuttaasoq pinartumik ikiorneqarnissaminik pisariaqartitsippat, piaarnerpaamik iliuuseqartariaqarputit illersuutinillu atisinissat utaqqitillugu. Tassani innuttaasup kiinaa qanillinaveersaarlugu inississaatit, taamaasillusi qanimiit ameraasaniillu kusernernik immissinnut paarlaasseqatigiinnissarsi pinngitsoortinneqassaaq. Tamatuma kingorna assatit asalluakkit imaluunniit assanut spritsi atoruk tunillatsinnissamut ulorianartorsiorneq annikillisinniarlugu.

Pingaaruteqarpoq, illersuutinik isumatusaartumik atuinissat aamma aatsaat pisariaqaraangat – ingammik maanna paaqqinnittarfiit ilaasa illersuutinik amigaateqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu. Illersuutit suli eqqortumik atorneqartariaqarput, tunillatsinnissamut imminut ulorianartorsiortinnissat pinngitsoortinniarlugu.

Nakorsaaneqarfiup, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup aamma Peqqinnissaqarfiup innersuussutigivaa, uku eqqarsaatersuutigineqassasut:

• Innuttaasoq nammineq kiinnamigut assiaqutsersinnaava?
  Taava nammineq kiinnakkut assiaqutsertariaqanngilatit. Taamaaliornikkut pulaarnerit arlallit aamma paaqqutarinninnerit arlallit aqqutigalugit illersuutit sipaassavatit. Innuttaasoq qanillissagukku suli aaqqatinik killamillu atuisariaqarputit.
  
  
• Taamaallaat innuttaasup avatangiisianiittunik attugaqarlutit suliaqassaguit.
  Taava aaqqatit aamma saaliaqut plastikiusoq atorukkit naammappoq. Assersuutigalugu innuttaasup avataaniittoq imaluunniit innuttaasup kaasuartagaa eqqiaaffigissagukku. 2 meterinilli ungasitsigissavat.
  
  
• Isumatusaartumik suligit
  Innuttaasoq qanillillugu sulissatillutit sapinngisamik suliassat amerlasuut ataasiarluni sulinermi suliarikkit. Taamaaliornikkut uteqattaarnissat aamma illersuutinik marluusunik arlaleriarluni atuineq pinngitsoortissavat.
  
  
• Aaqqatit
  Innuttaasut ataasiakkaat akornanni taarserneqartuaannassapput. Aaqqatit peerneqareerpata assatit errortukkit imaluunniit assannut spritsi atoruk.
  
  
• Kiinnamut assiaqutit aamma isarussat illersuutit/ assiaqutit
  Innuttaasunik arlalinnik paaqqutarinninnermi atuinnarneqarsinnaapput, kisianni ipertuppata imaluunniit masappata taarserneqassapput. Innuttaasoq sullitsillugu kiinnannut assiaqutit/ isarussatit/ assiaqutit aaqqatinik assannilluunniit ipertuunik attussanngilatit.
  
  
• Killat ataasiartakkat/ saaliaqutit
  Innuttaasumut ataatsimut arlaleriarlugit atorneqarsinnaapput, kisianni innuttaasut ataasiakkaat akornanni taarserneqassapput.
  
  
• Kiinnamut assiaqummik isarussanillu illersuutinik atuinermut
  Taarsiullugu kiinaq tamakkerlugu assiaqutip atornissaa eqqarsaatersuutigiuk.
  
  
• Ataasiaannarlugit atorneqarsinnaasunut taarsiullugu assiaqutinik imaluunniit isarussanik illersuutinik
  Atoqqinneqarsinnaasunik (eqqiarneqassaaq aamma atuinerit tamaasa tunillannartuiarneqassaaq) atuinissaq eqqarsaatersuutigiuk.
  
  
• Killanik annoraaminernik atuinissaq eqqarsaatersuutigiuk (errorneqarsinnaavoq atoqqinneqarsinnaallunilu).
  
  
• Matoqqasumiititsinissamut periarfissaq eqqarsaatersuutigiuk
  • Tamatuma malitsigisaanit immikkoortortaqarfimmi ataatsimi innuttaasunik arlalinnik COVID-19-imik nappaateqalersimasunik paaqqutarinninnermi kiinnannut assiaqutit/ isinnut illersuutitit aamma killat/ saaliaqutit taarsernagu atuinnarsinnaagit (pasitsaassisimaneq kisiat pinnagu).
  • Innuttaasunik allanik/ atortunik attuinnginnissat mianersuutissavat.
  • Innuttaasut ataasiakkaat akornanni aaqqatitit suli taarsertassavatit aamma assatigut eqqiluisaarneq isumagalugu (aamma ipertuut ipertunngitsullu akornanni).

• Sapinngisamik pulaartoqarnaveersaarit
• Angerlarsimaffimmi/ paaqqinnittarfimmi inoqatinut qanillinissaq minnerpaaffianiitiguk, tamanna assersuutigalugu innuttaasup najugaqartunik allanik ataatsimut nerisarfimmi nereqateqannginneratigut anguneqarsinnaavoq, tassungalu taarsiullugu nerisassai ineeraanut pajugutigineqartillugit.
• Utoqqaat illuanni: Innuttaasoq katissimasaminik ineeqqamini najugaqateqarpat innersuussutigineqarpoq imeq qaqorsaallu atorlugit asalluartarnissaq ingammik pingaartinneqassasoq, kiisalu sapinngisaq malillugu 2 meterimiit ungasitsigisumiittarnissaq.
• Inuit niuffanneranni niuernaveersaarit. Niuerniarnissamut nalunngisat/ sulisut atukkit angerlarsimaffiullu avataanukarnissaq killilersimatillugu.

Angerlarsimaffimmiiginnarnissamut suliniutit assigiinngitsuusinnaapput nappaammik coronamik nappaateqarsinnaanermik pasitsaassaqarneq apeqqutaatillugu.

Angerlarsimaffimmiiginnarnissamut suliniutit arlariit uani atuarneqarsinnaapput

Sulisut ulorianartorsiortunut ilaasut tunillatsinnissaat pitsaalineqartariaqarpoq – uani atuakkit allat (sst.dk - nutaami ammassaaq)

Sulisoq pisarneq malillugu suliaqartarpat, suliaqartillunilu tunillatsissinnaanera annertuallaarpat suliamik allamik suliaqarnissaminut tunillatsinnissamut ulorianartorsiorfiunnginnerusumut nuutsinneqassasoq siunnersuutigineqarpoq.

Sulisitsisut sulisunik ataasiakkaanik oqaloqatiginninnerisigut nalilersoqqissaarneqartassaaq, sulisup pineqartup atorfigisamini suliassanik nalinginnaasunik suliaqarnera peqqissuunissap tungaatigut illersorneqarsinnaanersoq. Nalilersuinermi napparsimasunik innuttaasunilluunniit COVID-19-imik napparsimanerannik pasitsaanneqarsimasunik imaluunniit napparsimanerannik uppernarsineqarsimasunik attaveqarnani suliamut nuutsinneqarnissamut periarfissat suunersut ilaatigut ilaatinneqassapput, kiisalu sulisup nammineq pisarnermisut suliaqartilluni/ atorfimminiitilluni toqqissisimanissamut aamma ulorianartorsiornissamut naliliinera. Sulisup nuutsinneqarnissaanut periarfissat killeqassappata tamanna piffimmi aaqqiivigineqassaaq.

Naartusut immikkut tunillatsikulanerannut, sakkortuumik COVID-19-imik nappaalalernissaminnut annertunerusumik ulorianartorsiortinneqarnerannut imaluunniit toqusarnerisa amerliartornerannut maannamut takussutissaqartitsisoqanngilaq. Taamaaqataanik tamanna meeqqamut naartugineqartumut takussutissaqartinneqanngilaq.

Mianersornissamulli tunngaviusoq aallaavigalugu, naartusunut meeqqamullu naartugineqartumut tunngatillugu naartusut COVID-19-imut atatillugu ulorianartorsiortutut Nakorsaaneqarfimmit isiginiarneqarput, taamaattumillu tunillatsinnissaminnut ulorianartorsiortinneqartariaqanngillat.

Taamaalilluni qulakkeerneqassaaq, sulisitsisut suliassatigut inissisimaneq pillugu sulisunik naartusunik eqqartueqatiginnittassasut, taamaasilluni aamma sulisut naartusut ataasiakkaarlugit nalilersuiffigineqartassapput, pineqartoq napparsimasunik innuttaasunilluunniit COVID-19-imik napparsimanerannik pasitsaanneqarsimasunik imaluunniit napparsimanerannik uppernarsineqarsimasunik attaveqarnani atorfimminik aamma/ imaluunniit suliassaminik pisarnermisut isumaginnissinnaanersoq. Arnap naartunermini killiffia apeqqutaatinnagu naartusumik nuutsitsineq pissaaq.