airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

2018-imi saqqummiussat

TB pillugu ilitsersuut nutaaq 

Syfilis akiorniarlugu kikkut tamarmik iliuuseqartariaqarput 

- Syfilisimik nappaatillit ernumanaatilimmik amerliartornerat takusinnaavarput. Inunnut ataasiakkaanut nunatsinnilu ineriartornermut ajoqusiisumik nappaatip atugaanera annertusiartuinnaqqunagu unitsinnissaanut kikkut tamarmik ikiuunnissaat pingaaruteqarpoq. Nappaat syfilis qujanartumik pitsaalineqarsinnaavoq imminullu illersortoqarsinnaalluni, tamannali inuit ataasiakkaat iliuuseqarnissaannik piumasaqaatitaqarpoq, Nunatsinni nakorsaaneq Henrik L. Hansen oqarpoq.


Syfilisip tuniluulluni siaruaatinnginnissaanut imaaliornikkut peqataasinnaavutit:

• Usuup puuanik atuillutit isumannaatsumik atoqateqartarnikkut
• Tunillatsissimasoriguit misissortinnikkut
• Tunillatsissimassaguit nakorsartinnikkut
• Atoqatigisimasavit tunillassimasinnaasorisavit tamatuminnga oqaluttuunneragut

Syfilis nappaataavoq navianartoq pingaarnertut atoqatigiinnikkut tuniluuttartoq. Atoqatigiinnikkut syfilisimik tunillatsinneq sap. ak. pingasut ingerlaneranni kinguaassiuutini ikeqalernikkut ersiuteqalersarpoq. Ikeq manngertutut ippinnanngitsutullu malugineqarajuppoq.


Nappaat nakorsarneqanngikkuni tappiorannartoq aammut akuliulluni timimut siaruaassinnaavoq qaammatillu ataatsip marlullu akornanni qaangiuppata kissarneqalerneq, niaqorlunneq, timi tamakkerlugu aniornininneq ameraasatigullu assigiinngitsunik allannguuteqarneq ersiutaalersarlutik. Nappaat nakorsarneqanngitsoq qaammatiniit ukiup ataatsip ingerlanerani anigugassaanngitsumik qaratsakkut qiteralikkullu aseruuttoorninnguussinnaavoq.

Naartoq tunillanneqarpat katatsinermik, toqungasulinermik imal. inunnguutsimik syfilisimik nappaateqarnermik kinguneqarsinnaavoq. Inunnguuseralugu syfilis assigiinngitsunik anigugassaanngitsunik nappaateqalernermik soorlu innorluuteqarnermik eqqarsartaatsikkullu kinguarsimanermik kinguneqarsinnaavoq. Syfilis sakkukitsumik atorneqartoq inuunerup ilaani kingusissukkut aatsaat paasineqartarpoq ilaannilu paasineqanngitsoortarluni.

Nunatsinni Nakorsaaneqarfik syfilisimik nappaateqartut pillugit nalunaarutisisarpoq, tunillatsissimasullu 2018-imi amerlisimapput. Nalunaarutigineqartuni amerlanerpaat 20-it 29-illu akornanni ukioqarput amerlanerpaallu illoqarfinnit ukunaneersuupput: Nuuk, Tasiilaq, Sisimiut Ilulissallu. 
 

Ilanngussaq: Syfilisimik nappaateqartutut nalunaarutigineqartut

 

Paasissutissat sukumiinerusut Nunatsinni nakorsaaneq Henrik L. Hansen oqarasuaatikkut: +299 34 51 91 imal. e-mailikkut: nun@nanoq.gl attavigalugu pissarsiarineqarsinnaapput.

Nunatsinni nappaatip sakialluutip (TB) atugaanera 

Sap. ak. siuliani nunarsuaq tamakkerlugu TB akiorniarlugu ataatsimut iliuuseqarnissamik inerisaaniarlutik nunarsuaq tamakkerlugu aqutsisut New York-imi FN-imi naapipput. Aatsaat taama ataatsimiittoqarpoq nunatsinniillu ataatsimiinnissaq sioqqullugu TB-p nappaatitut atugaanera pillugu paasissutissanik nassiussisoqarluni.

 

FN-ip ataatsimeersuarneranut atatillugu ataatsimiinneq ingerlanneqarpoq. Nunarsuarmi TB akiorniarlugu ataatsimoorluni iliuuseqarnissamik inerisaanissaq siunertaralugu, nunarsuaq tamakkerlugu aqutsisut naapeqatigeerngaarput. Ataatsimoorluni iliuuseqarnikkut nunarsuarmi nappaatip tamatuma tuniluuttup unitsinneqarnissaata piumasaqaataanera ataatsimiinnermi qulequtarineqarpoq:“United to end tuberculosis: an urgent global response to a global epidemic”. Ataatsimiinnissaq sioqqullugu nunatsinni qanoq inissisimaneq pillugu paasissutissanik nassiussisoqarpoq.

 

Iliuuseqarnerup malitsigisaanik Nunatsinni Nakorsaaneqarfik nunatsinni nappaatip atugaanera pillugu tunngaviusumik paasissutissanik saqqummiussivoq.

Nunatsinni sakialluummik (TB) nappaateqarneq


Nunatsinni Nakorsaaneqarfik nutaamik nittartagartaarpoq 

Nunatsinni Nakorsaaneqarfik nittartakkamik nutaamik inerisaavoq. Tassani Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup suliassai, inatsit sulinermi toqqammavigisaq kiisalu ukiumoortumik nalunaarusiat atuarsinnaavatit. Innuttaasut paasissutissanik pissarsisinnaapput peqqinnissamillu sullissisut ilitsersuutinik pissarsisinnaallutik.
Qupperneq inerisarneqartuassaaq.

Nunarsuaq tamakkerlugu TB-mut uullorititaasoq 24. marts 

Marsip ulluisa 24-at nunarsuaq tamakkerlugu TB-mut ullorititaavoq, nunarsuaq tamakerlugu peqqinnissaq pillugu kattuffissuup WHOp nunat tamarmik ataatsimoorlutik TB-mik akiuiniarnissaannik kajumissaarinera. Nunatsinnissaaq ulloq malunnartinniarneqassaaq.

Ukiuni qulikkaani kingullerni nunarsuaq tamakkerlugu TB-mik akiuiniarneq annertuumik angusaqarfiuvoq. Taamaakkaluaq nappaat suli nappaatit tuniluuttut toqumik kinguneqartartut akornanni qaffasinnerpaatut inissisimavoq. Ullormut inuit 4.500-it missaasa TB toqqutigisaraat WHOmit naatsorsuutigineqarpoq. 2017-imi inuit 10,4 millionit TB-mik napparsimalerput. Tamatuma peqatigisaanik TB nakorsaatinik nalinginnaasunik nakorsarneqarsinnaanngitsoq unammillernarsiartorpoq. 

Nunarsuup TB-mik nappaateqarfiujunnaarnissaa anguniarlugu aqutsisoqarnissaata pingaaruteqassusaa WHO-p ukioq manna qitiutippaa. Tamanna inuit tamarmik politikkimik suliallit, suliniaqatigiiffiit pisortanut attuumassuteqanngitsut (NGO) TB-millu nappaatillit ataatsimoorlutik TB-mik pitsaaliinissamik akiuinissamillu pimoorissisinnaanissaat atituumik eqqarsaatigineqassaaq.

Kalaallit Nunaanni TB-mik akiuiniarnermi iliuusissatut siunniussat nutaanerpaat 2017-imiit 2021-mut atuuttussat suliaralugit aallartippagut. Tamatumani 2050 nallertinnagu TB-p nappaatigineerunnissaa 2025- ilu nallertinnagu TB-mik nappaateqalersartut innuttaasut 100.000-iuppata 72-inngorlugit affaannanngortinnissaat anguniagaavoq.  2017-imi innuttaasut 100.000-iuppata 107-iupput. Iliuusissatut siunniussap angunissaa aqutsinikkut toqqammaveqarnissamik, suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnermik peqqinnissaqarfimmillu ingerlalluartumik piumasaqaatitaqarpoq.

Ukioq manna, nuna tamakkerlugu qitiusumik immikkoortuni tamani TB-mik immikkut ilisimasalinnik peqqissaasoqalernikkut TB-mut tunngatillugu sulinerup aaqqissuussaanera peqqinnissaqarfiup pitsanngorsaavigaa. Taakku nuna tamakkerlugu TB pillugu suleqatigiit najukkanilu TB-mik nappaatillit pingaarnertut attavii suleqatigalugit  TB pillugu anguniagassatut siunniussat piviusunngortissavaat.  

Peqqinnissaqarfiulli kisimi nappaat pitsaaliorsinnaanagulu akiorsinnaanngilaa. Nappaat inuttut- inuuniarnermilu atukkanut ilaatigut inigisamut imeqarnermut kuuffeqarnermullu attuumassuteqartuummat taamammallu nakorsaanikkuinnaq ajornartorsiutaanngimmat, suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissaq aalajangiisuuvortaaaq.

Kikkulluunniit TB-mik nappaateqalersinnaapput inuilli TB-mik tunillatsinnissamut nappaateqalernissamullu immikkut navianartorsiortut kikkuunerisa paasinissaa pingaaruteqarpoq. Tamanna Kalaallit Nunaanni iliuusissatut siunniussanut ilaavoq. Taamaammat siunissami isertitsivinniittunut Allorfimmilu katsorsartittunut TB-mut misissortinnissaq neqeroorutaassaaq. Tamatuma saniatigut inunnik immikkut navianartorsiortunik kinaassusersiniartuarnissaq siunertaralugu inuiaqatigiinni susassaqartunik naapertuuttunik suleqatigiinnermik inerisaasoqassaaq.

Innuttaasutut nappaammut TBmut ersiutit ilisimaarinissaat takkulu misigigaanni peqqinnissaqarfimmut saaffiginninnissaq pingaaruteqarportaaq. Taamaammat nittartakkamut www.tuberkulose.gl -imut iserlutit nappaammut ersiutinut tunngasut atuakkit TB-lu pillugu nalorsitsaarinermi peqataallutit.

Marsip ulluisa 24-anni nal. 16 nalorsitsaarinermi eqquisut akornanni makitsisoqassaaq. Tamatuma saniatigut TB-mut ullorititaasumi imal. tamatuma missaani illoqarfinni assigiinngitsuni TB-mik nappaatilinnut pingaarnertut attaviusunik nappaammut ersiutinik oqaluttuartunik najukkamilu unammisitsisuusunik naapitsisinnaavutit. Aaqqissuussinerit taakku najukkani allagarsiissutaassapput.

Kalaallit Nunaanni toqusunut uppernarsaatit nutaat atuutilerneri 

Januaarip 1-aat 2018 aallarnerfigalugu Kalaallit Nunaanni toqusunut uppernarsaatit nutaat atuutilerput. Siuliani atuuttut danskit toqusunut uppernarsaataat atorunnaarput, atorneqaqqittariaanatillu.

Takuuk una