Eqqortut, apeqqutit akissutillu

Angerlarsimaannaqqusinerup siunertarivaa inuiaqatigiinni tunillaassuunnerup annikinnerpaaffissaaniitinnissaa.

Angerlarsimaannaqqusaasimatillutit (COVID-19-imillu nappaateqarnerit uppernarsarneqarsimatinnagu) sapinngisamik angerlarsimaffinniiginnartariaqarputit. Aneersinnaavutit kisianni sapinngisamik inuit akornanniinnaveersaassaatit.

Tunillanneqarsimasunik paasiniaaneq: Inummik tunillatsissimasumik attaveqarsimaguit angerlarsimaffimmiiginnarnissat ulluni 14-inik sivisussuseqassaaq.

Tikinnermi:

• Kalaallit Nunaannut tikikkuit angerlarsimaannalissaatit.
• Tikinninniit ullut tallimassaanni misissortissaatit.
• Nammineq akisussaaffigivat misissortinnissat peqqinnissaqarfik qaninnerpaamut inniminnernissaa
• Angerlarsimaannarnissat unissaaq, misissortinnivit inernerata nappaateqanngittutit takutippagu.
• Nappaalanermut ersiuteqalissagaluaruit angerlarsimaffinni mattutissaatit, peqqinnissaqarfillu oqarasuaatikkut attavigalugu
• Immikkut nalilersuiffigineqarnikkut immikkut akuerineqartoqarsinnaavoq.

Angerlarsimaannaqqusaaneq pillugu annertunerusumik atuaruk

Angerlarsimalluni mattusimaneq inunnut, ilisarnaatinik pigisaqartunut aammalu misiligutit akissutaannik utaqqisunut imaluunniit uppernarsillugu tunillatsisimasunut angerlarsimaannarsinnaasunulli atuuppoq.

Tassani siunertaavoq angerlarsimaffiup avataani angerlarsimaffimmilu, inoqutigiit arlaliuppata, tuniluunnerup pinaveersaartinnissaa.

Angerlarsimatilluni mattusimasumut najugaqataasut ”angerlarsimaffimmi mattusimassapput” – tamatumunngalu inassutitut malissavaat.

Angerlarsimaannassaatit angerlarsimaffiillu qimassanngilat.

Angerlarsimalluni mattusimaneq pillugu annertunerusumik atuaruk

COVID-19-imik tunillatsissimasumik Kalaallillu Nunaannut tikeqqammersumik imaluunniit tunillatsinneqarsorisamik najugaqateqaruit qanoq iliortussaavit?

Maanna aneqqusaajunnaarallarnermi ileqqoreqqusat assigiinngitsut marluupput:

1. Angerlarsimaannaqqusaaneq - COVID-19-imik uppernarsakkamik nappaateqartumut qanissimasunut atuuppoq
   Angerlarsimaannaqquneqartup inoqutigisai killilersugaanngillat. Taamaakkaluartoq angerlarsimaannartussamik najugaqateqaruit qanimut attaveqarfiginaveersaassavat eqqiluisaarnerlu eqqumaffiginiaqqissaarlugu.


2. Angerlarsimalluni mattusimaneq - COVID-19-imik tunillatsinneqarsorisimasunut imaluunniit COVID-19-imik uppernarsakkamik nappaateqartunut atuuppoq
   Angerlarsimalluni mattusimasumik najugaqateqaruit angerlarsimaannaqqusaasutut iliussaatit, tamanna isumaqarpoq angerlarsimaffiit qimannaveersaassagit aniguillu allanut qanillattornaveersaassasutit.

Tamatuma saniatigut pulaartoqarnaveersaassaatit allanullu attaveqarnaveersaarlutit. Eqqiluisaarneq eqqumaffigineqassaaq.

Inissiaqarnermi atukkat aamma eqqumaffigineqassapput, assersuutigalugu ataatsimut sinittoqartarnersoq, ataatsimut anartarfeqarnersoq il.il., tassuunakkut tunillatsissimasup inoqutiminut attaveqannginnissaa qulakkeerniarlugu. Najugaqatigiit akornanni COVID-19-imik napparsimasimasoqartillugu aarlerinartutut inissisimasoqarpat angerlarsimalluni mattusimanani aaqqiissutimik allamik nassaarniartoqarsinnaavoq.

Coronavirusi virusinut allanut suussutsimigut nallersuunneqarsinnaavoq , annikitsumik nuffasertitsisinnaasoq aammali anersaartuutinut sakkortuumik aseruuttoortitsisinnaasoq.

Coronavirusi nutaaq, inunni siumorneqarnikuunngitsoq decemberi 2019-imi Kinami tuniluutilerpoq. Nappaat coronavirus nutaaq WHO-mit COVID-19-imik (Corona Virus Disease 2019) atserneqarpoq.

Tamanna assigiinngitsunik marlunnik pisinnaavoq.

• Kuseriarnertut ittut tuniluunnerat
Inuk quersortoq tangajortorluunniit qanissimasimagukku nalinginnaasumik tunillatsissimasinnaavutit. Quersornerni tangajornernilu kuseriarnerit virusitaqarsinnaapput aamma inuup sorluinut, isaanut qanianulluunniit tamakku pippata tunillatsittoqarsinnaavoq. Taamaattumik immitsinnut ingalassimaniartassaagut.
Quersornermit tangajornermilluunniit kuseriarnerit silaannakkut 1-2 meterimut ungasitsigisumut siammaartarput. Sukkasuumilli nunamut tuttarput. Virusip silaannarmiitilluni tuniluussinnaanera ilimagineqanngilaq. Taamaattumik tuniluunneq "silaannakkoorneq" ajorpoq.

• Inummiit inummut attaveqarnermi tunillaassuuneq
Suulluunniit qaavi inuummit viruseqartumit attorneqarsimasut attorneranni aamma tunillatsittoqarsinnaavoq. Virus amikkut tuniluunneq ajorpoq. Kisianni suulluunniit qaavi virusitalik attoraanni tamatumalu kingorna kiinaq attoraanni taava virusi sorlunniit, qanermi isinilu ameraasanut pisinnaavoq. Taamaalilluni tunillatsittoqartarpoq.
Taamaattumik akulikitsumik sukumiisumik errortortoqartassaaq assannillu kiinaq attornaveersaarneqassalluni.

Napparsimaneq maluginngikkaluarlugu tunillatsittoqarsimasinnaava?

Aap, kisianni inuit tunillaassuinerpaat tassaapput napparsimasut quersortorujussuit tangajoqattaartorujussuillu. Virus qanoq annertutigisoq kaanngartinneqartarnersoq aamma ersiutit qanoq sakkortutiginersut kiisalu qanoq napparsimatigineq apeqqutaatillugit tunillaassuuttoqartarpoq. Anersaartornermut atortuni, tangajornerni quersornernilu viruseqarujussuaraanni taava allat tunillanneqarnissaat qanittuararsuussaaq. Taamaattumik inuit COVID-19-imik nappaateqartut mattusimaneqartarput.

Kisianni aamma inuit ersiuteqanngikkaluarlutik aamma namminneq sianiginagu allanillu paasineqanngitsumik tunillaassuisinnaasut nalunngilarput. Tunillatsinnissarli annikitsuinnaagunarpoq aamma inummit ersiuteqanngitsumik tunillatsissagaanni inuk taanna qanittuararsuusariaqarpoq.
Tassa inuit napparsimasutut misigisimanngikkaluarlutik allanik tunillaasarnerat pissutaagunarluni COVID-19 nunarsuarmi tamarmi taama sukkatigisumik tuniluussinnaasimavoq. Inuk peqqippasissorli aamma inuppassuarnik attaveqartartoq tunillatsissimasorlu - inuppassuarnik tunillaapallassinnaavoq.
Taamaattumik inunnik allanik timikkut attaveqartarnissat killilersorneqarnissaat oqartussaasut innersuussutigaat, aamma naak peqqikkaluarpataluunniit. Immitsinnut ingalassimaartariaqarpugut - aamma assamminnaveersaassaagut eqitaarinaveersaarlutalu.

Anersaatuutitigut virusumit tunillatsinnginnissamut siunnersuutit nalinginnaasut tassaapput:
• Errukulagit assanullu spriti atortaruk.
• Kakkissarfimmut talinnulluunniit quersortarit tangajortarilluunniit – assannuunngitsoq.
• Qisernaveersaarit. Tamanna allanik tunillaassutaasinnaavoq
• Assamminnerit, ulussakkut kuninnerit pakkunnerillu pinaveersaakkit - timikkut allap attornissaa killeqartiguk
• Eqqiluisaarneq eqqumaffigiuk - angerlarsimaffimmi aammali suliffinni.
• Sumiiffiit inuppassuarnit qanimut katersuuffiusartut orninnaveersaakkit


Virus suulluunniitqaavisigut tuniluussinnaava?
Virusip manissuni suulluunniit qaavini qanoq sivisutigisumik aniguisinnaanera suli misissorneqarpoq. Tamanna nal. ak. ikittunnguaniit ullunut sivisutigaluni nikerarsinnaasoq naatsorsuutigineqarpoq – manissut suulluunniit qaavi, kiassuseq, silaannaap isugutassusia pissutsillu allat apeqqutaatillugit. Assersuutigalugu coronavirus nutaaq plastikini sisannilu manngertorsinnaanngitsuni nal. ak. 72-it angullugit aniguisinnaasoq misissuinerit takutippaat, kanngussammi nal. ak. sisamat inorlugit aamma pappini/kartonini nal. ak. 24-t inorlugit.

Pigisanit virusilinnit attuuanninnermi tunillatsittoqarsinnaannginnerata eqqaamanissaa pingaaruteqarpoq. Virus tuniluutissaguni qanermi, sorlunni isinilu ameraasanik attaveqarsimasariaqarpoq. Taamaattumik pigisanik attuinissaq ersissutigisariaqanngilaq. Akerlianilli errortarnissarput eqqaamassavarput.

Sukumiisumik errukulanissat, aamma angerlaraangavit, siunnersuutigaarput. Tamatuma saniatigut silamiinnerni assavit eqqiluiffiginngilluinnagaanniitillutit kiinnat attortassanngilat.

Sumiiffinni kikkunnilluunniit tikinneqarsinnaasuni sorpassuit ulluinnarni attuuasarpavut - ilaatigut matup tigummivii, elevatorit attataasartaat aamma aningaasat. Aamma sunilluunniit attuinivut tamaasa virus assatsinnut piinnariaasarpoq. Taamaattumik attuanninnginnissaq misilissagaanni isumassarsiatsialaassaaq. Assersuutigalugu attaveqanngitsumik akiliummik (kreditkort) taamaallaat akiliisarnissaq eqqarsaatersuutigineqarsinnaavoq. Soorunami pigisanik tamatigut attuinngitsoortanngilagut. Taamaattumik sukumiisumik errukulanissatta eqqaamanissaa pingaarnersaavoq.

Covid-19-imik tunillatsissimasut amerlanerpaat nuffasernertut imaluunniit nuallunnertut eqqaanarsinnaasunik ersiuteqartarput. Ersiutit tamakku nalinginnaasumik sakkukitsuusarput sakkortusiartuaartarlutillu.

Inuit ilaat napparsimasutut misigisimanngikkaluarlutik ersiutinillu malugisaqanngikkaluarlutik tunillatsissimasinnaasarput, taamaattorli inunnik allanik suli tunillaasinnaallutik.
Tunillatsinnermiit ersiutinik malugisaqarnissamut ullut 14-iusinnaasarput.

Ersiutit nalinginnaanerpaat tassaapput:
• Ujallerineq
• Kissarneqarneq
• Qasoqqaneq
• Panertumik quersorneq
• Toqqusaarlunneq
• Niaqorlunneq
• Anersaartornermi ajornartorsiorneq

Inuit ilaat ersiutit allat malugisinnaavaat, soorlu ass. susunnimut – aamma naamasaatinut, meriannguneq aamma timminneq. Ersiutit aamma qanoq napparsimatigilerneq assigiinngitsuusarput.

Ersiuteqaruit oqarasuaatikkut peqqinnissaqarfimmut attaveqartariaqarputit.

Tunillatsereernerup kingorna ullut marluk aqqaneq-marlullu akornanni ersiutit takkuttarput amerlanerillu ullut tallimat arfineq-marlullu kingorna ersiuteqalertarput.

Napparsimanerup aallartinnerani sakkukinneranilu ersiutit influenzamik nualluummik ersiutit allatigullu anersaartuutitigut silarliunerusutigut tunillatsinnerit, soorlu toqqusaarlunnerit, napparsimasutut misiginerit, ujallerinerit ilaatigullu panertoorluni quersornerit kiaqarnerillu nalinginnaasut assigai. COVID-19-imik ersiutit annikitsut coronavirusimit nutaamit allamit nuannermit influenzamilluunniit nuannermit amerlanertigut immikkoortinneqarsinnaanngillat.

COVID-19-imik napparsimanerit assigiinngitsuupput. Napparsimanerit sakkortussusaat nalinginnaasumik pingasuupput:

• Sakkukitsumik napparsimaneq, tunillatsissimasut amerlanerpaartaasa nalaattarpaat (80%* missaanni): Ersiutit siuliani taaneqartut ullut sisamat arfinillillu ingerlaneranni qaangiuteriasaartarput tamatumalu kingorna tunillanneqarsimasoq peqqissisimasutut COVID-19-imillu perululluni napparsimalernissamut aarlerinaataaruttutut naatsorsuutigineqartarpoq. Nappaat taamatut sunniuteqartillugu peqqinnissaqarfimmi katsorsarneqartariaqarneq akuttusuumik pisarpoq.
• Akunnattumik perululluni napparsimaneq (15%* missaanni) Anersaartuutitigut silarliunerusutigut ersiuteqalernermiit ullut sisamat arfineq-marlullu kingorna inuit ilaat quersornerulertarput, kiaqarnerulertarput anernikilliulertarlutillu, ilaat puallulertarput ima ilungersunartigisumik allaat napparsimavimmut unitsinneqartariaqalerlutik.
• Napparsimaneq peruluutaasoq (pingaartumik utoqqaat anigorneqarsinnaanngitsumillu napparsimasut) (5%* missaanni) Perulullutik napparsimasut akunnattumik perulullutik napparsimasunut eqqaanarput, taamaattorli perulullutik napparsimasut puallunnerat ullut marluk sisamallu ingerlaneranni ajorneruleraluttuinnartarpoq. Napparsimasunut taakkununnga silaannalersuutinik katsorsaasariaqarneq annertunerulersarpoq amerlasuullu qasulluni nukillaalerneq nalaattarpaat taamaalillutillu anersaartuummik katsorsarneqarnissamut peruluttut inissiisarfiannut unitsinneqartariaqartarlutik. Taamatut napparsimaneq soorunami ilungersunartuuvoq, kisiannili nunanit allanit misilittakkat takutippaat napparsimaneq peruluutaasoq amerlanerpaartaasa qaangertaraat aniguisartullu.

*Kisitsisit Kinameersut (Paasissutissarsiffik: sst.dk)

Allanik tunillaasinnaanerit pissutigalugu napparsimmaviliarnak peqqissaaviliarnalluunniit sianeqqaarnissat pingaaruteqarpoq.

Sumi	Tlf. nal. 08.00-16.00	Nal. 16.00-ip kingorna
Aasiaat	89 22 11	89 22 11
Ilulissat	94 32 11	94 32 11
Ittoqqortoormiit	99 10 11	59 93 21
Kangaatsiaq	89 43 00	89 22 11
Kangerlussuaq	86 88 12	86 42 11
Maniitsoq	81 32 11	81 32 11
Nanortalik	61 32 11	61 32 11
Narsaq	66 12 11	66 12 11
Narsarsuaq	66 12 11	66 12 11
Nuuk	34 44 00	34 44 00
Paamiut	68 12 11	68 12 11
Qaqortoq	64 22 11	64 22 11
Qasigiannguit	91 12 11	89 22 11
Qeqertarsuaq	92 12 11	89 22 11
Qaanaaq	97 10 11	94 32 11
Sisimiut	86 42 11	86 42 11
Tasiilaq	98 12 11	98 12 11
Upernavik	96 12 11	96 12 11
Uummannaq	95 12 11	95 12 11

Allat sapinngisamik meterinik marlunnik ungasinniarsarikkit, taamaalilluni qanissinniit ameraasassinniillu ”paarlaasseqatigiissannginnassi”.

Allat timikkut attornaveersaakkit, imminut tunillannginnerussagassi.

Illoqatigiikkussi, timikkut attornissarsi killilersimaarsiuk, qanillinaveersaarlusi aammalu suulluunniit qaavi attukulasasi salikulasigit.

Assannik eqqiluitsuutitsineq assaat ipeqannginnissaannut tunngavoq, tassa assaat tappiorannartunik (tuniluuttartunik assersuutigalugit virusinik bakterianillu), eqqinillu allanik soqannginnissaannut tunngavoq. Assannik eqqiluitsuutitsineq tassaavoq angerlarsimafinni, ulluunerani paaqqinnittarfinni, napparsimmavinni suliffeqarfinnilu allani tunillaassuinaveersaarnermi pingaarnersaat ilaat.

Pitsaanerpaaq tassaavoq imermik qaqorsaaserluakkamik errortukulanissaq – virusinik ipermillu piiaasarput.

Takusinnaasannik assatit ipeqarpata, imeq qaqorsaallu atussavatit (virusi ipermi uumasinnaavoq).

Assannut spritip virusi toquttarpaa, nalinginnaasumilli assaat errortukulasarnerat naammattarpoq.Errortoreernermili assannut spriti tapertaalluarsinnaavortaaq, spriti tunillaassuiunnaartitsisutut sunniuteqarsinnaammat. Tamatuma saniatigut assannut spritip atornissaa ajorneq ajorpoq assaat imermik qaqorsaatilimmik assassinnaanngikkaanni.

Eqqortumik assat asannissaat:

• Assaat itumaallu isugutserneqaqqaassapput
• Qaqorsaat siaruarterluarneqassaaq
• Piffissaqarluarlutit errortorit – inuaat nuui, kullut, inuaat akunneri kiisalu assaat tunui, itummaat paffiillu eqqaamallugit
• Qapua tamaat peeruk, assatillu panerserluakkit assersuutigalugu pappialamik allarutissiamik

Imeq qaqorsaatillu amermut panersitsisaramik, tamannalu assanni tappiorannartunut ajoqutaanngitsunut ajoqutaasarmat, tarngummik panertoornaveeqqutilimmik atuisarnissat eqqaamajuk.

Errortorluarneq pillugu immiussaq takuuk (Kalaallisut immiussaavoq, qallunaatut allannertalik)

Meeqqat ilaasa assaat sanngiissinnaasarput, taamaattumik assaat asakulanissaannut atatillugu mianersortumik ileqqoqarnissaq pingaaruteqarpoq.

Assaat eqqortumik asakkaanni sekundtit 45-t 60-illu akornanni sivisussuseqassaaq, tassa assaat qaqorsaammik sekundtit 15-20-t missaanni asanneqassapput, qaqorsaatillu peernissaanut imermik kuutsivigineqarlutik kingornalu allarterneqarlutik.

Assaat asakulagaanni ami panertarpoq. Taammammat meeqqat isugutassaammik cremertariaqartarput, ajornanngippat assaat asareernerit tamaasa - pingaartumut meeqqap assaai panereersimagunik.

Periuseq:

• Assaat imermik kissartumik uunanngitsumilli asakkit.
• Assaat qaqorsaasinnginneranni masatsersimassapput.
• Assaat kuutsivigilluakkit qaqorsaataarutsillugit (Meeqqat amerlasuut assaasa tunui qaqorsaataajarluanngitsoortarpaat).
• Assaat asereerukkit panersikkit.
• Assat paninnginniassammata creme isugutassaat tipigissaatitalik atoruk.

Assannut spritsip sukumiisumik errortorneq taarsersinnaanngilaa aamma assaat errortoqqaarsimanngikkaanni sunniutikinnerussalluni. Imeq qaqorsaallu atorlugit errortornerup assannit virusimik mingummillu peersittarpaa. Taama iliornikkut minguk assanniittoq virusip uumaffigisinnaasaa aamma peerneqartarpoq. Taamaammat assersuutigalugu assanni mingummik ersittumik peqarsimappat, tamatigut imeq qaqorsaallu atorneqartassapput.

Assannut spritsip virusi toquttarpaa kisianni nalinginnaasumik assaat naammaginartumik errortornerat naammattaraluarpoq. Taamaakkaluartoq assannut spritsi errortoreernerup kingorna tapertaasinnaavoq tassa assannut spritsi tunillannartuiaataammat pitsaasumik sunniuteqartartoq. Tamatuma saniatigut imeq qaqorsaallu atorlugit assaat errortornissaannut periarfissaqanngiffimmi, assannut spritsip atornissaa pitsaasuusinnaavoq.

Aallaavittut isigalugu assannut spritsi, assaat errortortarneranninngarnit amermut panersuttunngorsitsinnginnerusarpoq. Assannik errortornermi, illit ammit panersuttunngortinnerusarpat. Paarlattuanik assannut spritsi Glycerin-imik akusaq, amermik isugutsertitsisarpoq.

Assannut spritsi tassaavoq pingaaruteqartumik sulinermi atortorineqartartoq assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmi, angerlarsimasunut ikiorteqarfimmi aamma utoqqaat angerlarsimaffiini, taakkunani tunillaanissamut aarlerinaat sakkortunerukkajuttarpoq sulisullu ullormut amerlasoorpassuariarlutik assatik errortortarpaat.

Paasissutissarsiffik: Statens Serum Institut

• ullut tamaasa eqqiaasarnissat attortakkatillu tamaasa eqqaamasarnissaat.
• Illumi inoquteqaruit ullut tamaasa nalinginnaasumik eqqiaasarnissarsi tunillatsissimasullu attukkaminik* nammineq eqqiaasarnissaa (imeq + erruut imaluunniit tunillannartuiaatinik qaanut eqqiaatissatut naleqqussarneqarsimasut ataasiartariaq) tamatigullu uffarfiup atorneqareeraangat kiisalu attorneqarsimasut attorneqareernerisa kingorna eqqiarneqartarnissaat innersuussutigineqarpoq.

*Attukkat tassaapput assammik attorneqartartut (matserfiit, sarfamut ikkuffiit, anartarfiup kuutsittaataa, nillataartitsivimmut tigummivik, imermut kuuffiup kuutsittaatai, anartarfiup issiavittaa, uffarfiup kuuffiata tigummivia il.il.)

Errortassat

• COVID-19-imik tunillatsissimagaanni innersuussutigineqarpoq nammineq angerlarsimaffigisami atisat minnerpaamik 60-ersortillugit (60-ersortissinnaappata) errortarnissai. Imaluunniit kissarnerusumik errorneqarsinnaasunik atisaqarnissaq. Iluatigut atisat oqorutillu qalii minnerpaamik 80-ersortillugit errorneqassapput. Aammattaaq errorsiviup gummitaa matualu ullut tamaasa allartertarnissaat innersuussutigineqarpoq.
• Suliffeqarfinni nalinginnaasumik atisanik tunillannartutalinnik errorsisarnermut tunngatillugu, namminneq innersuussutitik malissavaat. Kissarpallaanngitsumik errugassat amerlappata errorsinermi qaqorsaatit eqqiaatit virusinik bakterissanillu toqutsisinnaasunik imallit atorneqarnissaat aqutsisunit isumaliutigineqarsinnaavoq.
• Errortassanik passussinermi aaqqatit atorneqassapput, aaqqatillu peereerneranni assat eqqiluittunngortinneqassapput.

Qanermut assiaqutit pissutsini ungasinniarnissamut ajornakusoorfiusuni tunillaassuinermik pinaveersaartitseqataasinnaapput. Qanermut assiaqutinik atuigaluaruilluunniit siunnersuutit nalinginnaasut maleruassavatit. Taamaattumik qanermut assiaquteqaraluarlutit eqqortumillu atoraluarlugu siunnersuutinik malinnittuarnissat pingaaruteqarpoq.

Qaqugukkut qanermut assiaqut kiinnamulluunniit assiaqut atorneqassava?
Imaattoqartillugu Kalaallit Nunaanni qanermut assiaquteqarnissaq piumasaqaataavoq:

1. Nunanut allanut Nunatsinnulluunniit timmisartornermi. MALUGIUK qanermut assiaquteqarnissaq innersuussutigineqarpoq mattusimaffimmut / apuuffimmut atorneqarnissaa*).
Tamanut, matumanili ikittuinnaat minillugit, aqqaneq-marlunniit qummut ukiulinnut kiisalu timmisartumi saqisunut, timmisartumiinnermi, timmisartoqarfimmiinnermi imaluunniit ikiartortarfimmiinnermi/aallariartortarfimmiinnermi tamanna atuuppoq.
Angalasunik ikiartortarfinni/aallariartortarfinni assigisaanniluunniit qanimut attaveqarlutik sullissisut qanermut kiinnamulluunniit assiaquteqassapput, sullissisut angalasullu akornanni plastikimik assiaquteqarsinnaanngippat. Matumani Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaannilu angalanermut piumasaqaatit pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 37, 29. september 2020-meersumi § 6 aamma 7 aamma innersuussutigineqarput
2. Coronavirusimik nutaamik tunillatsissimaguit tunillatsissimasinnaaguilluunniit aammalu pisariaqavitsillugu soorlu assersuutigalugu misissortikkiartorniarlutit anissaguit.
Tassa imaappoq qanermut assiaqut atorneqassaaq timmisartoqarfimmiit apuuffissavit tungaanut. Tamanna aamma atuuppoq umiatsianut ilaasortaatinut ilaaguit, imaluunniit busserlutit taxarlutilluunniit ingerlaqqissaguit. Assersuutigalugu Kastrup-imiit Qaqortumut angalaguit, qanermut assiaqut mattusimagallarfissavit tungaanut atussavat.


Qanermut assiaqutit aamma eqqiluisaarnissamut innersuussutit nalinginnaasut
Qanillinaveersaarnikkut inuillu tunillatsissimasut tunillatsissimasinnaasulluunniit, soorlu qanimut attaveqarfigisartakkat imminnut mattusimanissaannik qulakkeerinninnikkut coronavirusimik nutaamik tunillaassuunneq pitsaanerpaamik pinaveersaartinneqarsinnaavoq.
Tamatigorluinnarli inuup tunillatsissimasup tunillatsissimanini ilisimaneq ajorpaa, tassami ersiuteqalernissamut ulloq ataaseq ullullu 14-it tikillugit ingerlasinnaapput ilarpassuilu ersiuteqartaratik. Taamaattumik inuup inuit allat akornanniinnermini tamatigorluinnaq tunillatsissimanini ilisimasinnaaneq ajorpaa.
Inunnut allanut 1-2 meterinik ungasissuseqarnissaq nalinginnaasumik innersuussutigineqarpoq. Ungasinniarnissaq ajornarpat inuppassuillu piffimmi ataatsimi katersuuteqqappata tunillaassuunnerup siuariarnissaa aarlerinarnerussaaq.
Piffinni qanillinaveersaarnerup ajornakusoorfiani qanermut assiaqutit tunillaassuunnerup siaruatsaaliorneranut iluaqutaasinnaapput. Qanermut assiaqutit kuserneeqqatigut allanut tunillaanissannut aamma allat ilinnut tunillaanissaannut pinaveersaartitseqataasinnaapput. Eqqunngitsumik atorneqarpat tunillaassuunnerup siaruarnissaa aarlerinarnerussaaq.

Taamaakkaluartoq siunnersuutinik nalinginnaasunik maleruaanissat eqqaamajuassavat:
• Napparsimaguit angerlarsimaannarit
• Errortorluartarit
• Inuit allat akornanniikkaangavit qanillinaveersaartakkit - qanermut assiaquteqaraluaruilluunniit.

Qanermut assiaqutit pinaveersaartitsissutinut taamaallaat ilaammata innersuussutit uku suli malinneqassapput.

Qanermut assiaqutit assigiinngitsut qanoq ittuuppat?
Qanermut assiaqutit CE-mik nalunaaqutsikkat
Inimi tamanit isersimaffigineqarsinnaasumi qanermut assiaqummik atuinissap pisariaqarfiani qanermut assiaqutinik CE-mik nalunaaqutserneqarsimasunik atuinissaq innersuussutigineqarpoq.
Tunisassiortup pitsaassutsimik uppernarsaasimanera CE-mik nalunaaqutsigaanerata takutippaa.

Qanermut assiaqutit CE-mik nalunaarutsikkat type 1-it atornissaat naammappoq. Allanit tunillatsinnissannut aamma allat ilinnit tunillatsinnissaannut illersuutaapput.

Ilungersunartumik napparsimalernissamut annertunerusumik aarlerinartorsioruit imaluunniit COVID-19-imik tunillatsissimasutut paasineqaruit qanermut assiaqummik CE-mik nalunaaqutsersimasumik tamatigut atuisassaatit.

Atueqqittarneq igitsisarnerlu:
Qanermut assiaqutit suliffissuaqarfinni tunisassiarineqartut ataasiartagaapput, atorneqareernermikkut aallaaviatigut iginneqartartussat. Qanermut assiaqutit masatserneqaraangamik, ipeqaleraangamik attuuaneqaraangamillu pitarneqarsinnaanerulersarmata illersuutaarussinnaasarmatalu taarserneqartassapput.

Qanermut assiaqutit ataasiartakkat atorneqaqqinnissaat siunertaralugu errorneqarnissaat innersuussutigineqanngilaq. Qanermut assiaqutit ataasiartakkat errorneqarnermikkut najuussassaanngitsunik tigooraasinnaassusaat anersaartorfiusinnaanerallu sunnerneqartarput taamaalillutillu illersuutertik annaasarlugu.

Qanermut assiaqut inimi tamanit isersimaffigineqarsinnaasumi atorsimasaq eqqagassatut nalinginnaasutut iginneqassaaq.

Qanermut assiaqummik igitsereernermi assaat asaffimmi assannulluunniit spritimik errortorneqassapput.

Qanermut assiaqutit annoraaminermik sanaat
Inuit ilaasa qanermut assiaqutit ataasiartakkat ilaatigut pissarsiariuminaanneri akisuallaarneriluunniit pissutigalugit annoraaminermik sanaat atortarpaat.

Qanermut assiaqutit annoraaminermik sanaat pisiaagaluarpata namminerluunniit sanaajugaluarpata CE-mik nalunaaqutsersimasutut pitsaassusiligaanngillat. Qanermut assiaqutinik malitassat suliffissuaqarfinnut tamanut atuuttut malillugit suli tunisassiortoqanngilaq, taamaattumik tunisassiat najuussassaanngitsunik tigooraasinnaassutsimikkut assigiinngiiaarsinnaapput.

Qanermut assiaqummik annoraaminermik sanaamik atuinerup pitsaaqutaasa annerpaartaat tassaavoq qanermut assiaqummik atuisup tunillaasinnaanissaanut illersuutitut atorneqarnera.

Qanermut assiaqutinik annoraaminermik sanaanik atuissaguit qanermut assiaqutip pitsaanerpaamik iluaqutaatinnissaanut qulakkiigassannik ilisimasassaqarputit. Assersuutigalugu pingasunik qaleriinnilerneqassapput. Elastikeqartinneqassapput kiinnamullu attuumasinnaassallutik, taamaalillutik qingaq qanerlu asseqqaneqassallutik. Annoraaminertaa ammalanani najuussassaanngitsunik tigooraasinnaassuseqassaaq aammali anersaartuutigineqarsinnaassaaq. Taamatuttaaq 60 gradimi errorneqarsinnaassapput.


Kiinnamut assiaqutit
Kiinnamut assiaqutit amerlanertigut plastikimik sanaajusarput, kiinnamut assiaqutaapput virusimullu assiaqutitut atorneqarsinnaallutik. Kiinnamut assiaqutit kiinnamut attuutivinnagit atugassiaapput illersuisinnaanermikkullu assigiinngitsunik pitsaassuseqarsinnaallutik.

Kiinnamut assiaqutit qanermut assiaqutinut sanilliullugit illersuisinnaanerat annikinnerugaluartoq pitsaaquteqarput, tassami atortillugit ajoquteqanngitsumik anersaartortoqarsinnaavoq kiinnamillu assiaqummik atuisup kiinaa tamaat takuneqarsinnaalluni.

Kiinnamut assiaqutit kiinnamut attuunnagit atugassiaaneri pissutigalugit illersuisinnaanerisa annikinnerunerat aammalu kiinnamut assiaqutit soorluttaaq qanermut assiaqutit malittarisassat suliffissuaqarfinni tamani atuuttut malillugit tunisassiaannginneri pissutigalugit assigiinngitsunik pitsaassuseqarneri eqqumaffigissallugit pingaaruteqarpoq.

Kiinnamut assiaqutit qanermut assiaqutinut sanilliullugit nalinginnaasumik ulloq naallugu atorneqarsinnaapput ilaallu allaat errorneqarsinnaasarlutik atoqqinneqarsinnaasarlutillu.

Kiinnamut assiaqut qanermut assiaqutitulli eqqortumik atorneqassaaq, tassa imaappoq atorneqartillugu attuuaneqassanngilaq. Tunillaasinnaaneq pinaveersaartinniarlugu assiaqutip piinnginnerani atineqannginneranilu assaat errortoqqaarneqassapput spritersimassallutilluunniit.

Qanermut assiaqummik atuinani kiinnamut assiaqummik qaqugukkut atuisarnissaq innersuussutigineqarpa?
Qanermut assiaqut naleqqutinngippat, tassa inuk qanermut assiaqummik atuisinnaanngippat imaluunniit pisumi immikkut ittumi kiinaq nuisasariaqarpat kiinnamut assiaqutip qanermut assiaqummut taarsiullugu atorneqarnissaa innersuussutigineqarpoq.

Inuit anniaatillit, assersuutigalugu kiinnamikkut amerluttut, sapigallit imaluunniit qanermut assiaqummik pissutilimmik kiinnamut attuullugu atuisinnaanngitsut qanermut assiaqummut taarsiullugu kiinnamut assiaqummik atuisinnaapput.

Kiinnamut assiaqutit avatangiisinut tunngatillugu iluaqutaasinnaapput inunnillu tutsarluttunik isigiarsuttunillu attaveqaqateqarnermi, qarngup aalaneranik atuaanissamik pisariaqartitsiffiusumi atorneqarsinnaapput, kiinnamut assiaqummik atuisup qarnga takuneqarsinnaasarmat qanermullu assiaqummut sanilliullugu nipikinnerulersitsisarnera annikinnerusarmat.

Taakkua saniatigut kiinnamut assiaqut pisuni allani, soorlu kiinnap nuisanissaanik pisariaqartitsiffiusuni, soorlu assersuutigalugu meeqqamik, puigortunngorsimasumik assigisaannilluunniit qanigisamik oqaluussaqarnermi atorneqarsinnaavoq.


Isarussatit iluppata qanoq iliussavit?
Isaruaqaruit qanermut assiaquteqarninni isarussatit ilusarsinnaapput. Isigisamut ippinnarsinnaavoq isarussavillu attoqattaarneratigut tunillatsinnissat aarlerinarnerulersinnaalluni.
Taamaattumik isarussavit qanoq ilinaveersaartissinnaanerannut siunnersuutitsialannik katersisimavugut:
• Qanermut assiaqummik, qinngannut attuulluinnarluni inissisimasinnaasumik, assersuutigalugu qanermut assiaqummik saviminertalimmik, qinngannut pussugunneqarsinnaasumik toqqaanissat eqqumaffigiuk.
• Isarussavit igalaartai ullaat unnuillu tamaasa imermik kissalaartumik erruinermullu qaqorsaammik annikitsunnguamik salittakkit.
• Tamatuma kingorna erruummik mikrofiberiusumik allartikkit. Qaqorsaatip isarussat issangernissaanik annikillisitsisarput.
• Qanermut assiaqut sapinngisamik isivit killinnguanut inissiguk isarussatillu qinngannut appaallatsillugit atukkit.

Meeqqat qanermut assiaquteqassappat?
Meeqqat qanermut assiaquteqassappata qanermut assiaqutip eqqortumik atornissaanut meeqqap paasinninnissaa pisariaqarpoq. Qanermut assiaqut meeqqap kiinaani qasungavallaannginnissaa meeqqallu qanermut assiaqutip atisinnaanissaa peersinnaanissaalu pingaaruteqarput. Meeqqat taakkua tassaanerussapput meeqqat atuarfianni atualereersimasut.
Meeraaqqat inoorlaallu qanermut assiaquteqassanngillat.
Meeraaqqat – qanermut assiaquteqarsinnaanngitsut – assaasa eqqiluitsuunissaannik ikiorsinnaavatit COVID-19-imillu ersiuteqarnerannik nakkutigalugit.

• Imermik qaqorsaammillu nalinginnaasumik eqqiarneqassapput – ajornanngippat biilini tunillanneqarsimasumit attorneqarsimasut qaanut tunillannartuiaatit atorlugit tunillannartuiakkit (spritsi)
• Tunillatsittoqarsimaneranik suli uppernarsaateqanngippat, malittarisassat malikkit, pissutigalugu ersiuteqalinnginnermi ullut marluk sioqqullugit tunillaasoqarsinnaasarmat aamma/imaluunniit COVID-19-imik tunillatsissimasutut ersiuteqaraanni

Assatit asakkit:

• Quersoreernerup tangajoreernerullu kingorna
• Napparsimasunik paaqqutarinnissimaguit
• Nerisassiunnginnermi, nerisassiornerup nalaani aamma nerisassioreernerup kingorna
• Neritinnak
• Perusuersareenerup kingorna
• Assatit ipeqarpata
• Uumasunik attuereernerup kingorna

Meeqqat qanoq oqarfigissavakka?
Meeqqat paasisinnaasaannik ernumassutit pillu­git oqaloqatigisigit nassuiaallugit sooq maanna nalinginnaasumit malittarisassavut amerlaneruler­simanersut pillugit. Inuit amerlanersaasa coronavi­rusimit tunillatsittut napparsimaneq sakkukitsumik misigissavaat. Utoqqaagaanni nappaateqareeraan­niluunniit tamanna peruluutinngorsinnaavoq. Taa­maattoq pitsaasumik peqqinnissaqarfeqarpugut pikkorissunik nakorsaqarluta, inuit peqqissinis­saannut ikiuuttussanik. Meeqqat anginerulaarpata meeqqanut nutaarsiassanik isiginnaaqatigineqar­sinnaapput taakkulu pillugit oqaloqatigalugit.

Malittarisassat malinneqanngippata qanoq pisoqarsinnaanera pillugu meeqqat qanoq oqarfigissavakka?
Sooq aamma qanoq imminut illersortoqarsinnaa­ nersoq oqaloqatigisigit.

Meeqqama ikinngutini aataakkunilu maqaasisorujussuuppagit qanoq iliussaanga?
Sapinngisamik akulikitsumik sianerlusi oqaloqati­giittaritsi, assersuutigalugu videokkut oqaluullugit ilaatigullu naatsunik allakulaarlusi.

Qanoq akulikitsigisumik errortortassappat?
Akulikitsumik – angerlarsimaffimmit aninermit iser­nermilu aamma nerinnginnermi tamatigut errortor­tarnissaq malikkaanni pitsaasuussaaq.

Meeqqat ilaasa assaat sanngiissinnaasarput, taamaattumik assaat asakulanissaannut atatillugu mianersortumik ileqqoqarnissaq pingaaruteqarpoq.

Assaat eqqortumik asakkaanni sekundtit 45-t 60-illu akornanni sivisussuseqassaaq, tassa assaat qaqorsaammik sekundtit 15-20-t missaanni asanneqassapput, qaqorsaatillu peernissaanut imermik kuutsivigineqarlutik kingornalu allarterneqarlutik.

Assaat asakulagaanni ami panertarpoq. Taammammat meeqqat isugutassaammik cremertariaqartarput, ajornanngippat assaat asareernerit tamaasa - pingaartumut meeqqap assaai panereersimagunik.

Periuseq:

• Assaat imermik kissartumik uunanngitsumilli asakkit.
• Assaat qaqorsaasinnginneranni masatsersimassapput.
• Assaat kuutsivigilluakkit qaqorsaataarutsillugit (Meeqqat amerlasuut assaasa tunui qaqorsaataajarluanngitsoortarpaat).
• Assaat asereerukkit panersikkit.
• Assat paninnginniassammata creme isugutassaat tipigissaatitalik atoruk.

Meeqqakka qanoq akulikitsigisumik naqqissortassavakka (assersuutigalugu sorlumminnik passussinnginnissaannut, uffartarnissaannut, imminnut attortannginnissaannut tunngasut)?
Errortortarnissamut aaqqamullu (talermut) tanga­ jortarnissamik/ quersortarnissamik siunnersuutit nalinginnaasut malissigit.

Meeqqat sinittarfiat - illullu sinnera qanoq akulikitsigisumik asattassavakka?
Nalinginnaasumik akulikinnermik, pingaartumik massakkut angerlarsimanerulerassi qaninneruler­lusilu.

Coronavirusimik nappaateqarpunga meeraralugu paarisinnaanagu. Qanoq iliussaanga?
Ajornanngippat ikinngutit ilaquttat allalluunniit neqeroortut ikiortigikkit.

Meerara coronavirusimik ersiuteqarpoq. Qanoq oqaloqatigiissutigissavarput?
Ernumassutaasinnaasut oqaluuserinissaat pingaaruteqarpoq. Tunillatsittut amerlanersaasa sakkukitsumik tamanna malu­ gissavaat. Utoqqarnulli nappaateqareersunullu tamanna peruluutaalersinnaavoq.

Meerara anerniluttuusoq aarlerinartorsiortunut ilaava?
Anerniluttarnera sakkortuppat aap. Anerniluttarnera katsorsagaalluarpat, naamik.

Meeqqat napparsimarpasinngikkaluarlutik tunillaasinnaappat?
Amerlanernik ersiuteqaraanni tunillaassuisinnaaneq sakkor­tunerusarpoq. Meeqqat ersiuteqanngikkunik tunillaassuisin­naanerat annikinneerarsuuvoq.

Angajoqqaanut avissimasunut malittarisassat suuppat?
Meeqqat nalinginnaasumik najortigisarnissaat ajunngilaq - meeqqalli ersiuteqalerpata angajoqqaap aappaaniigin­nassapput.

Uikora/nuliakora ilaalu angalasimallutik uteqqammerput - najortigeqqittalerniarpatigit nappaammut misissortinneqaqqaassappat?
Pineqartut ulluni 14­-ini angerlarsimassapput, innersuussuti­gaarpullu najortigisarnissaat sapaatit akunnerini marlunni kinguartinneqarallassasut.

Linkit unicef-gl-imut ingerlapput

Coronavirus pillugu meeqqat ima oqaluussinnaavat


Nappaat coronavirus (COVID-19): Angajoqqaat ilisimasassaat
Imminut meeqqannillu qanoq illersuisinnaanersutit


Ilinniartitsisunut perorsaasunullu: coronavirus (COVID-19) pillugu meeqqanut eqqartuineq
Meeqqat eqqissisarniarlugit illersorniarlugillu ukiuinut naleqquttunik oqaloqatiginissaannut siunnersuutit


Assavit errornissaannut coronavirusimullu (COVID-19) illersornissamut ilisimasariaqakkatit tamaasa
Assavit errornerisigut imminut illersorsinnaavutit asasatillu illersorlugit

Nerisassat nerisassallu puui aqqutigalugit Covid-19-imik tunillatsitsisimasoqarneranik nalunaartoqarnikuunngilaq. Nerisassat pisiniartunit passunneqartartut, assersuutigalugit mamakujuit nammineq uuttortagassat, skaavit iffiallit kaageqartullu aammalu salaatit/nerisassat tamanit tigooraaffigineqarsinnaasut (buffet), nakkutigineqarluarnissaat inassutigineqarpoq. Taakku akulikitsumik eqqiarneqartassapput, pisiniartullu aaqqatinik, alussaatinik pussugutinilluunniit atuisarnissaat qulakkeerneqassaaq. Tassanilu inuit katersikulasarnerat suliffeqarfimmiit eqqumaffigineqassaaq.

https://www.foedevarestyrelsen.dk/Leksikon/Sider/Corona-og-foedevarer-for-virksomheder.aspx (nutaatut ammassaaq, danskisut allassimapput)

https://politi.dk/coronavirus-i-danmark/koeb-af-foedevarer (nutaatut ammassaaq, danskisut allassimapput)

Nerisassanik suliaqaraangavit nalinginnaasumik eqqiluisaaqqissaartassaatit.

https://www.foedevarestyrelsen.dk/Leksikon/Sider/K%C3%B8kkener-i-institutioner-og-skoler.aspx (nutaatut ammassaaq, danskisut allassimapput)

Piffissami immikkuullarissumi, tassa coronap nalaani, sulisut nerisassanik nerisariaannarnik passussisartut, assersuutigalugu sushi, salaatit, pølsit assigisaallu, aaqqateqartarnissaat UNIO-p inassutigaa.

Nerisassat nerisassallu puui aqqutigalugit Covid-19-imik tunillatsitsisimasoqarneranik nalunaartoqarnikuunngilaq.

Igaffimmi eqqiluisaartuarnissaq inassutigineqarpoq, tamatumani naatitat errortorneqartarnissaat assatillu akulikitsumik errortortarnissaat. Assersuutigalugu igannginninni nerinnginninnilu assatit errortornissaat isumassatsialaavoq.

https://www.foedevarestyrelsen.dk/Leksikon/Sider/Corona-og-foedevarer-for-borgere.aspx (nutaatut ammassaaq, danskisut allassimapput)

Pisiniarfiup/suliffeqarfiup eqqiluisaarnissamut innersuussutaasa pisiniartunit malinneqarnissaat illersuutissallu atoqquneqartut atorneqarnissaat inassutigineqarpoq. Tamatuma saniatigut inunnut allanut qanillinaveersaarnissaq Nakorsaaneqarfimmiillu siunnersuinerup malinnissaa pisiniartup pisussaaffigaa.

Nunarsuaq tamakkerlugu qimmit qitsullu Covid-19-imik tunillanneqarsimasut ikittuaqqat taamaallaat nalunaarutigineqarnikuupput. Uumasuutit inunnut Covid-19-imik tunillaassuisinnaanissaat uppernarsaatissaqanngilaq.

Taamaattorli tamakku pillugit paasissutissaqarnerulernissaata tungaanut Covid-19-imik napparsimasut uumasunut qaninnaveersaarnissaat inassutigineqarpoq. Napparsimaninni sapinngisamik inoqutip uumasuutit paarissavai.

https://www.foedevarestyrelsen.dk/Leksikon/Sider/Coronavirus-og-k%C3%A6ledyr.aspx (nutaatut ammassaaq, danskisut allassimapput)

Timmissat nujuartat akornanni coronavirusimik nutaamik nassaartoqarnikuunngilaq aammalu timmissat aallartartut aqqutigalugit tuniluuttoqarsinnaasoq misissuinikkut takussutissaqarani. World Organisation for Animal Health (OIE) naapertorlugu maannamut misissuinerit takutippaat timmissat coronavirus nutaammik napparsimalersinnaanngitsut (https://www.oie.int/scientific-expertise/specific-information-and-recommendations/questions-and-answers-on-2019novel-coronavirus/) (nutaatut ammassaaq, tuluttut allassimapput)

COVID-19-ip tuniluutinnginnginnerunissaanut iliuusissiornerup siunertaa tassaavoq inuiaqatigiinni tunillaassuunnissaata kinguarsarnissaa.

Inuiaqatigiinni tuniluutilertoqarpat, taava tunillaassuunneq assigiinngitsutigut annikillisarneqarsinnaavoq. Tunillanneqarsimasut amerlassusiisa piffissap sivisunerusup ingerlanerani siaruaannissaannik kinguneqartussaavoq.

Inuit COVID-19-imik katsorsarneqarnissamik pisariaqartitsisussat amerlassusiisa Peqqinnissaqarfimmi katsorsaanissamik piginnaassutsimut qaangiinnginnissaannik pinngitsoortitsiniaasoqarnissaa anguniagaavoq.

Tunillanneqarsimasut amerlassusii piffissap sivisunerusup ingerlanerani siammarterneqarniarsinnaassappata, taava Peqqinnissaqarfik suliap isumaginissaanut periarfissaqarnerulissaaq.

COVID-19-ip tuniluunnissaata aqunniarneqarnerata annikillisarniarneqarneratalu kingunerisaanik Peqqinnissaqarfik tunillatsissimasunik katsorsaanissamut tunngatillugu malinnaaniarnissaminut annertunerusumik periarfissaqalissaaq piffissaqarnerulissallunilu. Iliuusissiaq tunillaassuussinissamut tamakkiisumik pinngitsoortitsissutaasinnaanngilaq.

Virusip siaruaannera aqunneqanngippat annikillisarniarneqanngippallu ataatsikkut tunillatsittorpassuaqassaaq, peqqinnissaqarfillu kikkut tamarmik katsorsarnissaannut piginnaasaqarnavianngilaq.

Taamaammat kikkut tamarmik COVID-19-ip tuniluutinnissaata annikillisarniarneqarneranut innersuussutinut atuutsinneqartunut malittarinneqquagut tapersersueqqullutigillu.

Nunatsinni tunillaassuuttunik nappaalanersuaqalernerani ataatsimiititaliarsuaq pilersinneqarpoq upalungaarsimanermillu ataqatigiissaarisuulluni. Innuttaasumi tappiorannartumik coronavirusimik nutaamik tunillatsissimanermik pasitsaassinermi, iliuuseqarfiginninnissamut pilersaarusiortoqarpoq.

Nunatsinni Nakorsaaneq Danmarkimi nunanilu allani oqartussanit ilisimatinneqartuarpoq taamaammallu nutaarsiassanut nunatsinni upalungaarsimanermut pingaarutilinnut malinnaatinneqartuarluni.

Kalaallit Nunaanni imminermi aamma nunanut allanut nunaniillu allaniit allakkanik nassiussisinnaaneq tigusisinnaanerlu suli periarfissaavoq. Taamaattoq kinguaattoortoqarsinnaavoq tassa timmisartuussinerit ikinnerulernikuummata.