airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Eqqortut, apeqqutit akissutillu

Coronavirus/COVID-19 pillugu apeqqutigineqartartut nalinginnaanerpaat akissutissarsikkit.

Nutarterneqarpoq: 26. maj 2020

Tuniluunneq, ilisarnaatit, oqartussat iliuusissatut pilersaarusiaat – aammalu ilaquttannut Nunatsinnilu tuniluunnerup killilersimaartinnissaanut nammineq qanoq iliorsinnaanerit pillugit uani atuarsinnaavatit.

Oqartussat ataatsimoorlutik iliuusissatut pilersaarusiaata Corona/Covid-19-ip tuniluunnissaa annikillisassavaa aammalu killilersimaartissavaa. Covid-19-imik tunillatsittoqarsimaneranik pasitsaassisoqaraangat oqartussat misissuisarput. Tunillatsittoqarsimappat, tunillaassuunnerup aallaaviamisissorneqartarpoq aammalu tunillaassuisuusinnaasut peqqinnissamut oqartussaninngaanit attavigineqartarlutik.

1) Angerlarsimaannaqqusaanermut tunngasut assigiinngissusaasa nassuiarneqarnerat matumani atuarneqarsinnaapput

Angerlarsimaannaqqusaaneq qanoq paasineqassava?
Angerlarsimaannaqqusinerup siunertarivaa inuiaqatigiinni tunillaassuunnerup annikinnerpaaffissaaniitinnissaa.

Angerlarsimaannaqqusaasimatillutit (COVID-19-imillu nappaateqarnerit uppernarsarneqarsimatinnagu) sapinngisamik angerlarsimaffinniiginnartariaqarputit. Aneersinnaavutit kisianni sapinngisamik inuit akornanniinnaveersaassaatit.

Inummik tunillatsissimasumik attaveqarsimaguit angerlarsimaffimmiiginnarnissat ulluni 14-inik sivisussuseqassaaq.

Angerlarsimaannaqqusaaneq pillugu annertunerusumik atuaruk


Angerlarsimalluni mattusimaneq qanoq paasineqassava?
Angerlarsimalluni mattusimaneq inunnut, ilisarnaatinik pigisaqartunut aammalu misiligutit akissutaannik utaqqisunut imaluunniit uppernarsillugu tunillatsisimasunut angerlarsimaannarsinnaasunulli atuuppoq.

Tassani siunertaavoq angerlarsimaffiup avataani angerlarsimaffimmilu, inoqutigiit arlaliuppata, tuniluunnerup pinaveersaartinnissaa.

Angerlarsimatilluni mattusimasumut najugaqataasut ”angerlarsimaffimmi mattusimassapput” – tamatumunngalu inassutitut malissavaat.

Angerlarsimaannassaatit angerlarsimaffiillu qimassanngilat.

Angerlarsimalluni mattusimaneq pillugu annertunerusumik atuaruk


Aneqqusaajunnaarallartup qanigisaanut maleruagassat
COVID-19-imik tunillatsissimasumik imaluunniit tunillatsinneqarsorisamik najugaqateqaruit qanoq iliortussaavit?

Maanna aneqqusaajunnaarallarnermi ileqqoreqqusat assigiinngitsut marluupput:
  1. Angerlarsimaannaqqusaaneq - COVID-19-imik uppernarsakkamik nappaateqartumut qanissimasunut atuuppoq
    Angerlarsimaannaqquneqartup inoqutigisai killilersugaanngillat. Taamaakkaluartoq angerlarsimaannartussamik najugaqateqaruit qanimut attaveqarfiginaveersaassavat eqqiluisaarnerlu eqqumaffiginiaqqissaarlugu.

  2. Angerlarsimalluni mattusimaneq - COVID-19-imik tunillatsinneqarsorisimasunut imaluunniit COVID-19-imik uppernarsakkamik nappaateqartunut atuuppoq
    Angerlarsimalluni mattusimasumik najugaqateqaruit angerlarsimaannaqqusaasutut iliussaatit, tamanna isumaqarpoq angerlarsimaffiit qimannaveersaassagit aniguillu allanut qanillattornaveersaassasutit.

  3. Tamatuma saniatigut pulaartoqarnaveersaassaatit allanullu attaveqarnaveersaarlutit. Eqqiluisaarneq eqqumaffigineqassaaq.

Inissiaqarnermi atukkat aamma eqqumaffigineqassapput, assersuutigalugu ataatsimut sinittoqartarnersoq, ataatsimut anartarfeqarnersoq il.il., tassuunakkut tunillatsissimasup inoqutiminut attaveqannginnissaa qulakkeerniarlugu. Najugaqatigiit akornanni COVID-19-imik napparsimasimasoqartillugu aarlerinartutut inissisimasoqarpat angerlarsimalluni mattusimanani aaqqiissutimik allamik nassaarniartoqarsinnaavoq.


Nunatta avataaniit Nunatsinnut tikinnermi angerlarsimaannarnissamut innersuut
Nunani allaniissimaguit, Danmarki ilanngullugu, nunatsinnut uternerpit kingorna sapaatit akunnerini marlunni angerlarsimaannarnissat innersuussutaavoq, misissortinnissamullu malittareqquneqartut malillugit.

Ima iliornissat innersuutigaarput:
  • COVID-19 pillugu paasisassarsiorit aammalu nunatsinnut uternerpit kingorna ulloq uterfiusumiit ulluni 14-ini tunillatsissimanermut ersiutit eqqumaffigikkit, ersiutinut ilaatigut ilaapput kissarneqarneq aamma/imaluunniit anersaartuutitigut aseruuttoorneq
  • Ersiuteqaleruit angerlarsimaffinniit anissanngilatit oqarasuaatikkullu najukkanni peqqinnissaqarfik attavigalugu

Nalilersueqqissaarneq tunngavigalugu immikkut akuersissuteqartoqarsinnaavoq.


Susinnaanersutit susinnaannginnersutillu assilianngorlugu
Susinnaavunga

Najoqqutaq: KNR


2) COVID-19

Coronavirus nutaaq/COVID-19 sunaana?
Coronavirusi virusinut allanut suussutsimigut nallersuunneqarsinnaavoq , annikitsumik nuffasertitsisinnaasoq aammali anersaartuutinut sakkortuumik aseruuttoortitsisinnaasoq.

Coronavirusi nutaaq, inunni siumorneqarnikuunngitsoq decemberi 2019-imi Kinami tuniluutilerpoq. Nappaat coronavirus nutaaq WHO-mit COVID-19-imik (Corona Virus Disease 2019) atserneqarpoq.


Coronavirus qanoq tuniluuttarpa?
Coronavirusit inunni pilersartut assigalugit coronavirus kuseriarnertigut tuniluuttarpoq, tangajoraangatta, quersoraangatta oqalukkaangattaluunniit.

Tuniluunneq annerusumik inuit imminnut attuussarnerisigut pisarpoq.

Inuit annertuumik ersiutillit, timimikkut viruseqarnerunerat, nualiornerunerat tangajukulanerunerallu pissutigalugit, inunnut annikitsumik ersiutilinnut sanilliullugit annertunerujussuarmik tunillaasartut ilimagineqarpoq. Inuit COVID-19-imik tunillanneqaqqammiinnarlutik tunillaasartut ilimagineqarpoq, illuatungaani assersuutigalugu SARS-imik tunillatsissimasut tunillatsereernerup kingornangaatsiaq aatsaat tunillaasinnaasarsimallutik. Naartunermi anaanamit naartumut tunillaasoqarsinnaaneranik suli takussutissaqanngilaq.

Innuttaasuni tunillatsissimasut tamarmik akornanni 0,3 - 1%-it toqusartut naatsorsorneqarpoq (Tuniluuttup Toqussutaasinnaassusaa (IFR))

Anersaartuutitigut tunillatsissinnaaneq pinaveersaarniaraanni innersuussutit nalinginnaasut tassaapput:
  • Assatit asakulakkit assannullu spritti atoruk
  • Talinnut/ikusivit peqittarfianut imal. Kakkissarfimmut quersorit tangajorilluunniit – assanuunngitsoq
  • Maangaannaq qisernak. Qiseq tunillaanermut peqqutaasinnaavoq
  • Assamminnaveersaarit, ersakkut kunissinaveersaarit eqitaarinaveersaarillu – timimiit timimut attaveqarnaveersaarit
  • Eqqiaanissaq eqqumaffigiuk – angerlarsimaffimmi suliffimmilu
  • Inuppassuit akornaniinneq eqqumaffigiuk pinaveersaarlugulu

Qaaviniit tunillatsinneq?
Virusittaaq toqqaannanngitsumik tuniluussinnaavoq, assersuutigalugu matu tigummivia tunillagaq attorukku, inuup tunillatsissimasup attornikuusaa imaluunniit quersorfiginikuusaa.

Silataaniittut qaavini COVID-19-ip uumasinnaassusaa qulakkeerlugu suli ilisimaneqanngilaq, coronavirusilli sivisunerpaamik akunnerni 48-ni uumasinnaasartut ilisimaneqarpoq. Virusi tunillannartuiaatinut ethanolitalinnut/sprittitalinnut sanngiitsuuvoq.

Amikkut virusinissimaguit, assersuutigalugu assakkut, napparsimalernavianngilatit.

Isigulli qingarpullu tagiartukulavagut imaluunniit assagut qanitsinnuukulallutigit – eqqarsaatigineq ajukkatsinnik – taamaalillutalu ameraasatsigut viruseqalersinnaalluta.

Aammattaaq assatit tuniluutsitsisinnaapput – assersuutigalugu ilisiviit tigummivii, qarasaasiaq, anartarfiup kuutsittarfia il.il. attornerisigut.
  • Taamaammat assatit errortukulakkit asalluartarlugillu
  • Taamaammat angerlarsimaffinni suliffinnilu suulluunniit qaavi salikulakkit


COVID-19-imik tunillatsissimanermi ersiutit
Covid-19-imik tunillatsissimasut amerlanerpaat nuffasernertut imaluunniit nuallunnertut eqqaanarsinnaasunik ersiuteqartarput. Ersiutit tamakku nalinginnaasumik sakkukitsuusarput sakkortusiartuaartarlutillu.

Inuit ilaat tunillanneqarsimasinnaasarput nappaammik ersertaasumik peqanngikkaluarlutik aammalu napparsimasutut misigisimanngikkaluarlutik. Inuit nappaammik ersiuteqaratik malungisimanngisaminnik tunillaassuisinnaapput. Ilisimavarpullu inuit ersiutilimmit napparsimasut, annertunerujussuarmik tuniluutitsinermik kinguneqartitsisinnaasartut.

Tunillatsinnermiit ersiutinik malugisaqarnissamut ullut 14-iusinnaasarput.

Ersiutit nalinginnaanerpaat tassaapput:
  • Quersorneq
  • Kissarneqarneq
  • Qasoqqaneq
  • Toqqusaarlunneq
  • Nukitsigut anniarneq
  • Kakkilertaneq
  • Anersaartornermi ajornartorsiorneq
  • Timminneq

Malugiuk, ersiutit inummiit inummut assigiinngitsuusinnaammata.

Inuit amerlanersaat, 80 %-it missaanniittut, immikkut katsorsarneqanngikkaluarlutik peqqisseqqittarput, 5-15 %-iili napparsimarululersarput anersaartorniarnermikkullu ajornartorsiuteqalerlutik, taakku tassaakkujunnerusarput utoqqaat inuillu ataavartumik nappaateqartut.


Napparsimaneq
Tunillatsereernerup kingorna ullut marluk aqqaneq-marlullu akornanni ersiutit takkuttarput amerlanerillu ullut tallimat arfineq-marlullu kingorna ersiuteqalertarput.

Napparsimanerup aallartinnerani sakkukinneranilu ersiutit influenzamik nualluummik ersiutit allatigullu anersaartuutitigut silarliunerusutigut tunillatsinnerit, soorlu toqqusaarlunnerit, napparsimasutut misiginerit, ujallerinerit ilaatigullu panertoorluni quersornerit kiaqarnerillu nalinginnaasut assigai. COVID-19-imik ersiutit annikitsut coronavirusimit nutaamit allamit nuannermit influenzamilluunniit nuannermit amerlanertigut immikkoortinneqarsinnaanngillat.

COVID-19-imik napparsimanerit assigiinngitsuupput. Napparsimanerit sakkortussusaat nalinginnaasumik pingasuupput:
  • Sakkukitsumik napparsimaneq, tunillatsissimasut amerlanerpaartaasa nalaattarpaat (80%* missaanni): Ersiutit siuliani taaneqartut ullut sisamat arfinillillu ingerlaneranni qaangiuteriasaartarput tamatumalu kingorna tunillanneqarsimasoq peqqissisimasutut COVID-19-imillu perululluni napparsimalernissamut aarlerinaataaruttutut naatsorsuutigineqartarpoq. Nappaat taamatut sunniuteqartillugu peqqinnissaqarfimmi katsorsarneqartariaqarneq akuttusuumik pisarpoq.
  • Akunnattumik perululluni napparsimaneq (15%* missaanni) Anersaartuutitigut silarliunerusutigut ersiuteqalernermiit ullut sisamat arfineq-marlullu kingorna inuit ilaat quersornerulertarput, kiaqarnerulertarput anernikilliulertarlutillu, ilaat puallulertarput ima ilungersunartigisumik allaat napparsimavimmut unitsinneqartariaqalerlutik.
  • Napparsimaneq peruluutaasoq (pingaartumik utoqqaat anigorneqarsinnaanngitsumillu napparsimasut) (5%* missaanni) Perulullutik napparsimasut akunnattumik perulullutik napparsimasunut eqqaanarput, taamaattorli perulullutik napparsimasut puallunnerat ullut marluk sisamallu ingerlaneranni ajorneruleraluttuinnartarpoq. Napparsimasunut taakkununnga silaannalersuutinik katsorsaasariaqarneq annertunerulersarpoq amerlasuullu qasulluni nukillaalerneq nalaattarpaat taamaalillutillu anersaartuummik katsorsarneqarnissamut peruluttut inissiisarfiannut unitsinneqartariaqartarlutik. Taamatut napparsimaneq soorunami ilungersunartuuvoq, kisiannili nunanit allanit misilittakkat takutippaat napparsimaneq peruluutaasoq amerlanerpaartaasa qaangertaraat aniguisartullu.

*Kisitsisit Kinameersut (Paasissutissarsiffik: sst.dk)


Coronavirusimik (COVID-19) tunillatsissimasoriguit najukkanni peqqinnissaqarfik oqarasuaatikkut attavigissavat
Allanik tunillaasinnaanerit pissutigalugu napparsimmaviliarnak peqqissaaviliarnalluunniit sianeqqaarnissat pingaaruteqarpoq.
Sumi Nal. 08.00-16.00 Nal. 16.00-ip kingorna
Aasiaat 89 22 11 89 22 11
Ilulissat 94 32 11 94 32 11
Ittoqqortoormiit 99 10 11 59 93 21
Kangaatsiaq 89 43 00 89 22 11
Maniitsoq 81 32 11 81 32 11
Nanortalik 61 32 11 61 32 11
Narsaq 66 12 11 66 12 11
Nuuk 34 44 00 34 44 00
Paamiut 68 12 11 68 12 11
Qaqortoq 64 22 11 64 22 11
Qasigiannguit 91 12 11 89 22 11
Qeqertarsuaq 92 12 11 89 22 11
Qaanaq 97 10 11 94 32 11
Sisimiut 86 42 11 86 42 11
Tasiilaq 98 12 11 98 12 11
Upernavik 96 12 11 96 12 11
Uummannaq 95 12 11 95 12 11

3) Covid-19-ip tunillaassuutinnginnissaa qanoq pinaveersaartissinnaavara?

Allat qanillinaveersaakkit
Allat sapinngisamik meterinik marlunnik ungasinniarsarikkit, taamaalilluni qanissinniit ameraasassinniillu ”paarlaasseqatigiissannginnassi”.

Allat timikkut attornaveersaakkit, imminut tunillannginnerussagassi.

Illoqatigiikkussi, timikkut attornissarsi killilersimaarsiuk, qanillinaveersaarlusi aammalu suulluunniit qaavi attukulasasi salikulasigit.


Talinnut quersorit tangajorlutillu – assannuunngitsoq
Quersorneq tangajornerluunniit kuseriarneeqqanik millionilikkaanik silaannarmiilersitsisarput qanittumiiittullu amerlasuut tunillassinnaallugit.

Taamaammat unitsitsisinnaasukkut quersorit tangajorilluunniit – assersuutigalugu talinnut, allarutissianut ataasiartakkanut assigisaanilluunniit.


Errortukulagit
Assannik eqqiluitsuutitsineq assaat ipeqannginnissaannut tunngavoq, tassa assaat tappiorannartunik (tuniluuttartunik assersuutigalugit virusinik bakterianillu), eqqinillu allanik soqannginnissaannut tunngavoq. Assannik eqqiluitsuutitsineq tassaavoq angerlarsimafinni, ulluunerani paaqqinnittarfinni, napparsimmavinni suliffeqarfinnilu allani tunillaassuinaveersaarnermi pingaarnersaat ilaat.

Pitsaanerpaaq tassaavoq imermik qaqorsaaserluakkamik errortukulanissaq – virusinik ipermillu piiaasarput.

Takusinnaasannik assatit ipeqarpata, imeq qaqorsaallu atussavatit (virusi ipermi uumasinnaavoq).

Assannut spritip virusi toquttarpaa, nalinginnaasumilli assaat errortukulasarnerat naammattarpoq.Errortoreernermili assannut spriti tapertaalluarsinnaavortaaq, spriti tunillaassuiunnaartitsisutut sunniuteqarsinnaammat. Tamatuma saniatigut assannut spritip atornissaa ajorneq ajorpoq assaat imermik qaqorsaatilimmik assassinnaanngikkaanni.

Eqqortumik assat asannissaat:
  • Assaat itumaallu isugutserneqaqqaassapput
  • Qaqorsaat siaruarterluarneqassaaq
  • Piffissaqarluarlutit errortorit – inuaat nuui, kullut, inuaat akunneri kiisalu assaat tunui, itummaat paffiillu eqqaamallugit
  • Qapua tamaat peeruk, assatillu panerserluakkit assersuutigalugu pappialamik allarutissiamik

Imeq qaqorsaatillu amermut panersitsisaramik, tamannalu assanni tappiorannartunut ajoqutaanngitsunut ajoqutaasarmat, tarngummik panertoornaveeqqutilimmik atuisarnissat eqqaamajuk.

Errortorluarneq pillugu immiussaq takuuk (Kalaallisut immiussaavoq, qallunaatut allannertalik)




Meeqqat assaminnik asattarnissaat assaminnillu paarsinissaat
Meeqqat ilaasa assaat sanngiissinnaasarput, taamaattumik assaat asakulanissaannut atatillugu mianersortumik ileqqoqarnissaq pingaaruteqarpoq.

Assaat eqqortumik asakkaanni sekundtit 45-t 60-illu akornanni sivisussuseqassaaq, tassa assaat qaqorsaammik sekundtit 15-20-t missaanni asanneqassapput, qaqorsaatillu peernissaanut imermik kuutsivigineqarlutik kingornalu allarterneqarlutik.

Assaat asakulagaanni ami panertarpoq. Taammammat meeqqat isugutassaammik cremertariaqartarput, ajornanngippat assaat asareernerit tamaasa - pingaartumut meeqqap assaai panereersimagunik.

Periuseq:
  • Assaat imermik kissartumik uunanngitsumilli asakkit.
  • Assaat qaqorsaasinnginneranni masatsersimassapput.
  • Assaat kuutsivigilluakkit qaqorsaataarutsillugit (Meeqqat amerlasuut assaasa tunui qaqorsaataajarluanngitsoortarpaat).
  • Assaat asereerukkit panersikkit.
  • Assat paninnginniassammata creme isugutassaat tipigissaatitalik atoruk.

Assannut spritsip atorneqarnissaa pillugu paasissutissat
Assannut spritsip sukumiisumik errortorneq taarsersinnaanngilaa aamma assaat errortoqqaarsimanngikkaanni sunniutikinnerussalluni. Imeq qaqorsaallu atorlugit errortornerup assannit virusimik mingummillu peersittarpaa. Taama iliornikkut minguk assanniittoq virusip uumaffigisinnaasaa aamma peerneqartarpoq. Taamaammat assersuutigalugu assanni mingummik ersittumik peqarsimappat, tamatigut imeq qaqorsaallu atorneqartassapput.

Assannut spritsip virusi toquttarpaa kisianni nalinginnaasumik assaat naammaginartumik errortornerat naammattaraluarpoq. Taamaakkaluartoq assannut spritsi errortoreernerup kingorna tapertaasinnaavoq tassa assannut spritsi tunillannartuiaataammat pitsaasumik sunniuteqartartoq. Tamatuma saniatigut imeq qaqorsaallu atorlugit assaat errortornissaannut periarfissaqanngiffimmi, assannut spritsip atornissaa pitsaasuusinnaavoq.

Aallaavittut isigalugu assannut spritsi, assaat errortortarneranninngarnit amermut panersuttunngorsitsinnginnerusarpoq. Assannik errortornermi, illit ammit panersuttunngortinnerusarpat. Paarlattuanik assannut spritsi Glycerin-imik akusaq, amermik isugutsertitsisarpoq.

Assannut spritsi tassaavoq pingaaruteqartumik sulinermi atortorineqartartoq assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmi, angerlarsimasunut ikiorteqarfimmi aamma utoqqaat angerlarsimaffiini, taakkunani tunillaanissamut aarlerinaat sakkortunerukkajuttarpoq sulisullu ullormut amerlasoorpassuariarlutik assatik errortortarpaat.

Paasissutissarsiffik: Statens Serum Institut


Eqqiaaneq errorsinerlu
Angerlarsimaffinni suliffinnilu suulluunniit qaavi arlallit attukulasaat salikulassavatit – assersuutigalugu tigummiviit, matut, ikkuffiit, anartarfiit kuutsittarfii, asaffiit, qarasaasiamut tastaturit ilaalu ilanngullugit (suulluunniit qaavi attorneqakulasartut).

Inuk ataasiinnaq kaffikandi aqqutigalugu tunillaasinnaavoq, allat inuamikkut pigilersinnaavaat assersuutigalugulu isini tagiarlugu.

Ullut tamaasa allarutit taarsertakkit – allarut arlariiunnaveersaarsiuk (minnerpaamik 80-ersortillugit errorneqassapput)

Qaqorsaatit eqqiaassutit nalinginnaasut atukkit.

Angerlarsimaffimmut eqqiaajartortitsisoqassanngilaq.

Nammineq errorsiveqaraanni errorsisarnerit allanngortittariaqanngillat.

Eqqagassalerineq
Eqqagassanik igitsisarneq allanngortariaqanngilaq.


Eqqiaaneq COVID-19-imik tunillatsissimaguit
  • ullut tamaasa eqqiaasarnissat attortakkatillu tamaasa eqqaamasarnissaat.
  • Illumi inoquteqaruit ullut tamaasa nalinginnaasumik eqqiaasarnissarsi tunillatsissimasullu attukkaminik* nammineq eqqiaasarnissaa (imeq + erruut imaluunniit tunillannartuiaatinik qaanut eqqiaatissatut naleqqussarneqarsimasut ataasiartariaq) tamatigullu uffarfiup atorneqareeraangat kiisalu attorneqarsimasut attorneqareernerisa kingorna eqqiarneqartarnissaat innersuussutigineqarpoq.
*Attukkat tassaapput assammik attorneqartartut (matserfiit, sarfamut ikkuffiit, anartarfiup kuutsittaataa, nillataartitsivimmut tigummivik, imermut kuuffiup kuutsittaatai, anartarfiup issiavittaa, uffarfiup kuuffiata tigummivia il.il.)

Errortassat
  • COVID-19-imik tunillatsissimagaanni innersuussutigineqarpoq nammineq angerlarsimaffigisami atisat minnerpaamik 60-ersortillugit (60-ersortissinnaappata) errortarnissai. Imaluunniit kissarnerusumik errorneqarsinnaasunik atisaqarnissaq. Iluatigut atisat oqorutillu qalii minnerpaamik 80-ersortillugit errorneqassapput. Aammattaaq errorsiviup gummitaa matualu ullut tamaasa allartertarnissaat innersuussutigineqarpoq.
  • Suliffeqarfinni nalinginnaasumik atisanik tunillannartutalinnik errorsisarnermut tunngatillugu, namminneq innersuussutitik malissavaat. Kissarpallaanngitsumik errugassat amerlappata errorsinermi qaqorsaatit eqqiaatit virusinik bakterissanillu toqutsisinnaasunik imallit atorneqarnissaat aqutsisunit isumaliutigineqarsinnaavoq.
  • Errortassanik passussinermi aaqqatit atorneqassapput, aaqqatillu peereerneranni assat eqqiluittunngortinneqassapput.


Kiinnamut assiaqutip atornissaa
Innuttaasut COVID-19-imik tunillatsikkusunngitsut, kiinnamut assiaqutinik atuissannginnerat innersuussutigineqarpoq. Kiinnamut assiaqutit eqqortumik atorneqanngikkunik tunillaassuinermut aallaavinngorsinnaammata. Kiinnamut assiaqutip qaavanut silarlermut tuniluunneq nippussinnaavoq. Kiinnamut assiaqutit pissarsiarineqarsinnaasut amerlassutsimikkut killeqarput. Taamaammat innersuussutigineqarpoq, kiinnamut assiaqutit taamaallaat peqqinnissaqarfimmi sulisunit aamma tunillatsissimasinnaasunit atorneqartarnissaat.

Innuttaasulli kiinnamut assiaqutip atortarnissaa kissaatigippassuk, WHO-p innersuussutigaa:
  • Kiinnamut assiaqut inissiguk, qarngup sorluillu nalaat tamakkerlugit assersimalersillugit.
  • Peerukku qaavata silarliup attussanngilat, tassuuna kiinnamut assiaqut viruseqarsinnaammat.
  • Kiinnamut assiaqut ataasiarlugu atorneqareeraangat, eqqaaviup puuanut matoqqasumut iginneqartassaaq. Kiinnamut assiaqut atoqqinneqassanngilaq.
  • Kiinnamut assiaqut isugutserpat imaluunniit isugutserpattaarsissavat.
  • Kiinnamut assiaqut attorsimagaangakku, eqqaamasassavat imeq qaqorsaallu atorlugit assavit errortortarnissai, kingornalu assannut spritsi atorlugu.

Paasissutissarsiffik: Statens Serum Institut aamma WHO.int


COVID-19-imik tunillatsissimasumik ilaasoqarsimaguma biilikka (taxat) qanoq eqqiassavakka?
  • Imermik qaqorsaammillu nalinginnaasumik eqqiarneqassapput – ajornanngippat biilini tunillanneqarsimasumit attorneqarsimasut qaanut tunillannartuiaatit atorlugit tunillannartuiakkit (spritsi)
  • Tunillatsittoqarsimaneranik suli uppernarsaateqanngippat, malittarisassat malikkit, pissutigalugu ersiuteqalinnginnermi ullut marluk sioqqullugit tunillaasoqarsinnaasarmat aamma/imaluunniit COVID-19-imik tunillatsissimasutut ersiuteqaraanni

Tuniluuneq pinaveersaaruk
Assatit asakkit:
  • Quersoreernerup tangajoreernerullu kingorna
  • Napparsimasunik paaqqutarinnissimaguit
  • Nerisassiunnginnermi, nerisassiornerup nalaani aamma nerisassioreernerup kingorna
  • Neritinnak
  • Perusuersareenerup kingorna
  • Assatit ipeqarpata
  • Uumasunik attuereernerup kingorna

4) Ilaqutariinnut meerartalinnut apeqqutit akissutillu

Maannakkorpiaq ulluinnaat ataqatigiissinnissaat unammillernartoqarsinnaavoq. Pingaartumik ilaqutariinnut meerartalinnut. Taamaammat apeqqutinik akissutinillu ikiuutaasinnaasunik katersisimavugut.

Meeqqat aamma annilaanganeq
Meeqqat qanoq oqarfigissavakka?
Meeqqat paasisinnaasaannik ernumassutit pillu­git oqaloqatigisigit nassuiaallugit sooq maanna nalinginnaasumit malittarisassavut amerlaneruler­simanersut pillugit. Inuit amerlanersaasa coronavi­rusimit tunillatsittut napparsimaneq sakkukitsumik misigissavaat. Utoqqaagaanni nappaateqareeraan­niluunniit tamanna peruluutinngorsinnaavoq. Taa­maattoq pitsaasumik peqqinnissaqarfeqarpugut pikkorissunik nakorsaqarluta, inuit peqqissinis­saannut ikiuuttussanik. Meeqqat anginerulaarpata meeqqanut nutaarsiassanik isiginnaaqatigineqar­sinnaapput taakkulu pillugit oqaloqatigalugit.

Malittarisassat malinneqanngippata qanoq pisoqarsinnaanera pillugu meeqqat qanoq oqarfigissavakka?
Sooq aamma qanoq imminut illersortoqarsinnaa­ nersoq oqaloqatigisigit.

Meeqqama ikinngutini aataakkunilu maqaasisorujussuuppagit qanoq iliussaanga?
Sapinngisamik akulikitsumik sianerlusi oqaloqati­giittaritsi, assersuutigalugu videokkut oqaluullugit ilaatigullu naatsunik allakulaarlusi.


Meeqqat aataakkullu/aanaakkullu
Killissaa sumiippa, qaqugu aataakkut aanaakkullu takusarunnaassavagut?
Aataakkut aanaalu nappaateqareersimappata pu­laarneqassanngillat. Aataakkut aanaalu utoqqaa­neruppata perulunnartumik napparsimalernissaat aarlerinarnerussaaq. Naak utoqqaat peqqillutik misigisimagaluarpata inuusunnerminnut naleqqiul­lugu akiuussutissaat sanngiinnerulersarput.


Eqqiluisaarnermi?
Qanoq akulikitsigisumik errortortassappat?
Akulikitsumik – angerlarsimaffimmit aninermit iser­nermilu aamma nerinnginnermi tamatigut errortor­tarnissaq malikkaanni pitsaasuussaaq.

Meeqqat ilaasa assaat sanngiissinnaasarput, taamaattumik assaat asakulanissaannut atatillugu mianersortumik ileqqoqarnissaq pingaaruteqarpoq.

Assaat eqqortumik asakkaanni sekundtit 45-t 60-illu akornanni sivisussuseqassaaq, tassa assaat qaqorsaammik sekundtit 15-20-t missaanni asanneqassapput, qaqorsaatillu peernissaanut imermik kuutsivigineqarlutik kingornalu allarterneqarlutik.

Assaat asakulagaanni ami panertarpoq. Taammammat meeqqat isugutassaammik cremertariaqartarput, ajornanngippat assaat asareernerit tamaasa - pingaartumut meeqqap assaai panereersimagunik.

Periuseq:
  • Assaat imermik kissartumik uunanngitsumilli asakkit.
  • Assaat qaqorsaasinnginneranni masatsersimassapput.
  • Assaat kuutsivigilluakkit qaqorsaataarutsillugit (Meeqqat amerlasuut assaasa tunui qaqorsaataajarluanngitsoortarpaat).
  • Assaat asereerukkit panersikkit.
  • Assat paninnginniassammata creme isugutassaat tipigissaatitalik atoruk.

Meeqqakka qanoq akulikitsigisumik naqqissortassavakka (assersuutigalugu sorlumminnik passussinnginnissaannut, uffartarnissaannut, imminnut attortannginnissaannut tunngasut)?
Errortortarnissamut aaqqamullu (talermut) tanga­ jortarnissamik/ quersortarnissamik siunnersuutit nalinginnaasut malissigit.

Meeqqat sinittarfiat - illullu sinnera qanoq akulikitsigisumik asattassavakka?
Nalinginnaasumik akulikinnermik, pingaartumik massakkut angerlarsimanerulerassi qaninneruler­lusilu.


Meeqqat angajoqqaallu napparsimasut
Coronavirusimik nappaateqarpunga meeraralugu paarisinnaanagu. Qanoq iliussaanga?
Ajornanngippat ikinngutit ilaquttat allalluunniit neqeroortut ikiortigikkit.

Meerara coronavirusimik ersiuteqarpoq. Qanoq oqaloqatigiissutigissavarput?
Ernumassutaasinnaasut oqaluuserinissaat pingaaruteqarpoq. Tunillatsittut amerlanersaasa sakkukitsumik tamanna malu­ gissavaat. Utoqqarnulli nappaateqareersunullu tamanna peruluutaalersinnaavoq.

Meerara anerniluttuusoq aarlerinartorsiortunut ilaava?
Anerniluttarnera sakkortuppat aap. Anerniluttarnera katsorsagaalluarpat, naamik.

Meeqqat napparsimarpasinngikkaluarlutik tunillaasinnaappat?
Amerlanernik ersiuteqaraanni tunillaassuisinnaaneq sakkor­tunerusarpoq. Meeqqat ersiuteqanngikkunik tunillaassuisin­naanerat annikinneerarsuuvoq.


Avissimasut meeraat
Angajoqqaanut avissimasunut malittarisassat suuppat?
Meeqqat nalinginnaasumik najortigisarnissaat ajunngilaq - meeqqalli ersiuteqalerpata angajoqqaap aappaaniigin­nassapput.

Uikora/nuliakora ilaalu angalasimallutik uteqqammerput - najortigeqqittalerniarpatigit nappaammut misissortinneqaqqaassappat?
Pineqartut ulluni 14­-ini angerlarsimassapput, innersuussuti­gaarpullu najortigisarnissaat sapaatit akunnerini marlunni kinguartinneqarallassasut.


Unicef.gl-imi paasissutissat allat atuarsinnaasatit
Linkit unicef-gl-imut ingerlapput

Coronavirus pillugu meeqqat ima oqaluussinnaavat


Nappaat coronavirus (COVID-19): Angajoqqaat ilisimasassaat
Imminut meeqqannillu qanoq illersuisinnaanersutit


Ilinniartitsisunut perorsaasunullu: coronavirus (COVID-19) pillugu meeqqanut eqqartuineq
Meeqqat eqqissisarniarlugit illersorniarlugillu ukiuinut naleqquttunik oqaloqatiginissaannut siunnersuutit


Assavit errornissaannut coronavirusimullu (COVID-19) illersornissamut ilisimasariaqakkatit tamaasa
Assavit errornerisigut imminut illersorsinnaavutit asasatillu illersorlugit


5) Coronavirus nutaaq (Covid-19), nerisassat uumasullu

Kalaallit Nunaanni Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaaffik (UNIO) Namminersorlutik Oqartussat Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfianni inissisimavoq. UNIO-p suliarisartagai Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu inatsisitigut tunngaveqarput. Nunarsuaq tamakkerlugu coronavirusimik nutaamik (Covid-19-imik) tunillaassuunneq pillugu paasissutissat Danmarkimi politiinit katersorneqarput, https://politi.dk/coronavirus-i-danmark (nutaatut ammassaaq, danskisut allassimapput). Danmarkimi uumasutigut pissutsit pillugit paasissutissat fødevarestyrelsemit katersorneqarlutillu itinerusumik nassuiarneqarput, https://www.foedevarestyrelsen.dk/Leksikon/Sider/Coronavirus-(COVID-19).aspx (nutaatut ammassaaq, danskisut allassimapput).

Matumani Covid-19, nerisassat uumasullu pillugit atuarsinnaavutit. Paasissutissat tamarmik Danmarkimi oqartussaasut nittartagaannit pissarsiaapput, matuma ataani linkit atorlugit imaluunniit qulaani linkit tamatigoornerusut atorlugit paasissutissat nassaarineqarsinnaapput.

Nalinginnaasumik imaappoq, nerisassat, uumasuutit uumasullu allat aqqutigalugit Covid-19-imik tunillaassuisoqarsinnaanngilaq. Tunillaassuunneq inummit inummut pisarpoq. Nakorsaanerup innersuussutai malinneratigut tuniluunneq pinaveersaartinneqarsinnaavoq.

Sullissiveqarfinni, atuarfinni, neriniartarfinni/cafeeni assigisaanilu igaffiit
Nerisassat nerisassallu puui aqqutigalugit Covid-19-imik tunillatsitsisimasoqarneranik nalunaartoqarnikuunngilaq. Nerisassat pisiniartunit passunneqartartut, assersuutigalugit mamakujuit nammineq uuttortagassat, skaavit iffiallit kaageqartullu aammalu salaatit/nerisassat tamanit tigooraaffigineqarsinnaasut (buffet), nakkutigineqarluarnissaat inassutigineqarpoq. Taakku akulikitsumik eqqiarneqartassapput, pisiniartullu aaqqatinik, alussaatinik pussugutinilluunniit atuisarnissaat qulakkeerneqassaaq. Tassanilu inuit katersikulasarnerat suliffeqarfimmiit eqqumaffigineqassaaq.

https://www.foedevarestyrelsen.dk/Leksikon/Sider/Corona-og-foedevarer-for-virksomheder.aspx (nutaatut ammassaaq, danskisut allassimapput)

https://politi.dk/coronavirus-i-danmark/koeb-af-foedevarer (nutaatut ammassaaq, danskisut allassimapput)

Nerisassanik suliaqaraangavit nalinginnaasumik eqqiluisaaqqissaartassaatit.

https://www.foedevarestyrelsen.dk/Leksikon/Sider/K%C3%B8kkener-i-institutioner-og-skoler.aspx (nutaatut ammassaaq, danskisut allassimapput)

Piffissami immikkuullarissumi, tassa coronap nalaani, sulisut nerisassanik nerisariaannarnik passussisartut, assersuutigalugu sushi, salaatit, pølsit assigisaallu, aaqqateqartarnissaat UNIO-p inassutigaa.


Innuttaasunut (nerisassat, pisiniartarneq iganerlu)
Nerisassat nerisassallu puui aqqutigalugit Covid-19-imik tunillatsitsisimasoqarneranik nalunaartoqarnikuunngilaq.

Igaffimmi eqqiluisaartuarnissaq inassutigineqarpoq, tamatumani naatitat errortorneqartarnissaat assatillu akulikitsumik errortortarnissaat. Assersuutigalugu igannginninni nerinnginninnilu assatit errortornissaat isumassatsialaavoq.

https://www.foedevarestyrelsen.dk/Leksikon/Sider/Corona-og-foedevarer-for-borgere.aspx (nutaatut ammassaaq, danskisut allassimapput)

Pisiniarfiup/suliffeqarfiup eqqiluisaarnissamut innersuussutaasa pisiniartunit malinneqarnissaat illersuutissallu atoqquneqartut atorneqarnissaat inassutigineqarpoq. Tamatuma saniatigut inunnut allanut qanillinaveersaarnissaq Nakorsaaneqarfimmiillu siunnersuinerup malinnissaa pisiniartup pisussaaffigaa.


Uumasut aammalu coronavirus nutaaq
Nunarsuaq tamakkerlugu qimmit qitsullu Covid-19-imik tunillanneqarsimasut ikittuaqqat taamaallaat nalunaarutigineqarnikuupput. Uumasuutit inunnut Covid-19-imik tunillaassuisinnaanissaat uppernarsaatissaqanngilaq.

Taamaattorli tamakku pillugit paasissutissaqarnerulernissaata tungaanut Covid-19-imik napparsimasut uumasunut qaninnaveersaarnissaat inassutigineqarpoq. Napparsimaninni sapinngisamik inoqutip uumasuutit paarissavai.

https://www.foedevarestyrelsen.dk/Leksikon/Sider/Coronavirus-og-k%C3%A6ledyr.aspx (nutaatut ammassaaq, danskisut allassimapput)

Timmissat nujuartat akornanni coronavirusimik nutaamik nassaartoqarnikuunngilaq aammalu timmissat aallartartut aqqutigalugit tuniluuttoqarsinnaasoq misissuinikkut takussutissaqarani. World Organisation for Animal Health (OIE) naapertorlugu maannamut misissuinerit takutippaat timmissat coronavirus nutaammik napparsimalersinnaanngitsut (https://www.oie.int/scientific-expertise/specific-information-and-recommendations/questions-and-answers-on-2019novel-coronavirus/) (nutaatut ammassaaq, tuluttut allassimapput)


6) Apeqqutit akissutillu allat

Tuniluuttoqannginnissaanut pingaarnertut iliuusissaq suua?
COVID-19-ip tuniluutinnginnginnerunissaanut iliuusissiornerup siunertaa tassaavoq inuiaqatigiinni tunillaassuunnissaata kinguarsarnissaa.

Inuiaqatigiinni tuniluutilertoqarpat, taava tunillaassuunneq assigiinngitsutigut annikillisarneqarsinnaavoq. Tunillanneqarsimasut amerlassusiisa piffissap sivisunerusup ingerlanerani siaruaannissaannik kinguneqartussaavoq.

Inuit COVID-19-imik katsorsarneqarnissamik pisariaqartitsisussat amerlassusiisa Peqqinnissaqarfimmi katsorsaanissamik piginnaassutsimut qaangiinnginnissaannik pinngitsoortitsiniaasoqarnissaa anguniagaavoq.

Tunillanneqarsimasut amerlassusii piffissap sivisunerusup ingerlanerani siammarterneqarniarsinnaassappata, taava Peqqinnissaqarfik suliap isumaginissaanut periarfissaqarnerulissaaq.

COVID-19-ip tuniluunnissaata aqunniarneqarnerata annikillisarniarneqarneratalu kingunerisaanik Peqqinnissaqarfik tunillatsissimasunik katsorsaanissamut tunngatillugu malinnaaniarnissaminut annertunerusumik periarfissaqalissaaq piffissaqarnerulissallunilu. Iliuusissiaq tunillaassuussinissamut tamakkiisumik pinngitsoortitsissutaasinnaanngilaq.

Virusip siaruaannera aqunneqanngippat annikillisarniarneqanngippallu ataatsikkut tunillatsittorpassuaqassaaq, peqqinnissaqarfillu kikkut tamarmik katsorsarnissaannut piginnaasaqarnavianngilaq.

Taamaammat kikkut tamarmik COVID-19-ip tuniluutinnissaata annikillisarniarneqarneranut innersuussutinut atuutsinneqartunut malittarinneqquagut tapersersueqqullutigillu.

Graf GL
Nunatsinni peqqinnissaqarfiit qanoq iliuuseqarpat?
Nunatsinni tunillaassuuttunik nappaalanersuaqalernerani ataatsimiititaliarsuaq pilersinneqarpoq upalungaarsimanermillu ataqatigiissaarisuulluni. Innuttaasumi tappiorannartumik coronavirusimik nutaamik tunillatsissimanermik pasitsaassinermi, iliuuseqarfiginninnissamut pilersaarusiortoqarpoq.

Nunatsinni Nakorsaaneq Danmarkimi nunanilu allani oqartussanit ilisimatinneqartuarpoq taamaammallu nutaarsiassanut nunatsinni upalungaarsimanermut pingaarutilinnut malinnaatinneqartuarluni.


Allakkanik nassiussinissamut tigusinissamullu suli periarfissaqarpa?
Kalaallit Nunaanni imminermi aamma nunanut allanut nunaniillu allaniit allakkanik nassiussisinnaaneq tigusisinnaanerlu suli periarfissaavoq. Taamaattoq kinguaattoortoqarsinnaavoq tassa timmisartuussinerit ikinnerulernikuummata.